Alavan ROK

”Ikä on vain numero… mutta kyllä se jotain kertoo!”

Lapsi kasvaa ja kehittyy kokoajan. Joitain samankaltaisuuksia löytyy ikäryhmistä. Lapset ja nuoret kehittyvät omaan tahtiinsa, toinen on valmiipi yhdessä asiassa kuin toinen. Kaikki on erilaisia, kaikki on saman arvoisia.

Leikki-ikä (4–7v): Aloitteisuus – syyllisyys -> tarkoitus

• Lapsi on oma-aloitteinen, kokeilunhaluinen ja utelias hän haluaa kokeilla ja testata kykyjään, mutta huomatessaan kokee vielä epäonnistumisia ja syyllisyyden tunteita, koska juuri saavutettu itsenäisyys osoittautuukin vielä rajoittuneeksi (ympäristön asettamat rajat tärkeitä)
• Leikin avulla lapsi kehittyy, omaksuu yhteisönsä rooleja, arvoja ja asenteita.
• Voima: määrätietoisuus, omien päämäärien asettaminen
• Vastakohtana: estoisuus ja syyllisyyden tunteet

Kouluikä (8–12v): Ahkeruus, pystyvyys – alemmuudentunne

• Olennaiseksi muodostuu hallinnan kokemus: hän osaa tiedoillaan ja taidoil-laan ratkaista erilaisia tehtäviä ja tilanteita. Jos edellä mainitut kokemukset jäävät vähäisiksi tai niitä ei ole ollenkaan, lapselle kehittyy alemmuudentunne.
• Tovereiden hyväksyntä tärkeää.
• Voimakas läheisen ihmissuhteen tarve.
• Ihmisen perusasennoituminen työhön muodostuu kouluiässä.
• Perusvoimat: Kasvatus, oma oppiminen, pätevyys ja osaavuus.

Nuoruusikä: Identiteetti – roolien hajaannus

• Tärkeää, että nuori hyväksyy oman muuttuneen kehonsa.
• Minäidentiteetin etsimisen ja löytämisen aikaa.
• Identiteetti tarkoittaa kykyä kokea ja ylläpitää sisäistä yhtenäisyyttä ja jatkuvuutta.
• Kehitystä ylläpitäviä prosesseja ovat vertaisryhmän paine ja roolikokeilut.
• Erilaisten valintojen tekeminen (koulutus- ja ammatinvalinta, elämäntapa ja arvot jne.)
• Jos tämä kehityskriisi jää läpikäymättä, on seurauksena identiteetin hajanaisuus tai se, ettei identiteettiä pääse muodostumaan. Toisaalta negatiivinen identiteetti ja roolihajaannus voivat olla normaaleja nuoruuden kehitysvaiheita.

Miten kohtaan uuden ryhmän? Mitä pitäisi huomioida ja muistaa? Mikä toimii ja mikä ei? Näihin kysymyksiin törmäät usein ROKin aikana, mutta tässä lyhyt koonti asioihin ja apukysymyksiä omaan pohdintaasi. Ryhmänohjaamisessa kommunikointi on A ja O. Seuraavaksi saat siihen liittyviä vinkkejä.

Viestintä

Viestintää on sanallista ja sanatonta. Sillä on väliä mitä sanomme ja sillä on väliä miten sanomme ja mitä teemme. Toinen ihminen tekee tulkintoja:

• Puheesta (äänensävyt, asento, puheenrytmitys ja painotukset)
• Teoista (miten toimin muiden kanssa)
• Ulkoisesta olemuksesta, esim. vaatetuksesta.
• Kehon kielestä, esim. siitä miten lähelle asetut toista ihmistä kun puhut hänen kanssaan.

Kuuntelu

Ryhmänohjaajan tärkeä tehtävä on olla kiinnostunut ryhmäläisten asioista ja kuunnella heitä.

• “Kuuntelu on myönteinen, tiedonhaluinen ja kiinnostunut asenne ihmisiin ja elämään”.
• Suuntaa tarkkaavaisuutesi ryhmäläiseen: Katso puhujaa, reagoi kun hän puhuu sinulle, tee lisäkysymyksiä jos et ymmärtänyt, älä tee muuta samalla.
• Aito kuuntelu tarkoittaa sitä, että hyväksyt toisen ihmisen mielipiteen. Älä vain odota vuoroasi, että saat sanoa viimeisen sanan.
• Kuuntelemisen esteitä
• Monta ryhmäläistä kaipaa huomiotasi samaan aikaan. Tällöin voit sanoa, että jokaisen kysymykset huomioidaan yksitellen.
• Oma väsymys ja omat jutut. Muista tällöinkin, että olet ryhmäläisiä varten. Omat jutut ovat tärkeitä, mutta ne ehtii selvitää myöhemmin.
• Kännykkä. Laita pois silloin, kun olet ryhmän kanssa.

Palautteen antaminen ja saaminen

Ryhmänohjaaja tulee väistämättä antaneeksi ryhmäläisilleen palautetta. Sitä on hyvä antaa myös tietoisesti. Tärkeintä on positiivinen palaute, sillä se rakentaa itsetuntoa ja persoonaa.

• Omalla esimerkilläsi opetat muita palautteen antamisessa.
• Kun saat itse palautetta ja annat sitä muille, muista että se on palautteen antajan tulkinta toisesta ihmisestä. Palaute kertoo antajastaan.
  • Jos ryhmäläinen haukkuu sinua suutuspäissään tyhmäksi, kyse on useasti väsymyksestä tai jostain sinusta riippumattomasta asiasta.
  • Muista arvioida kriittisesti saamaasi palautetta. Suodata saamasi palaute tunteiden lomasta.
• Palautteen antamisessa toimii hampurilaismalli: kerro ensin jotain hyvää, sitten se mitä toivot kehitettävän ja lopuksi palaa taas hyviin asioihin.

Miten onnistut ryhmäläisten kohtaamisessa?

Kun olet oivaltanut omat vahvuutesi ja kommunikointikin onnistuu, on aika kohdata ryhmä. Kukaan meistä ei ole täydellinen heti alkuun, vaan ryhmänohjaaminen vaatii harjoitusta. Tässä vinkkilista millä päsäet alkuun ryhmän kanssa.

• Opettele ryhmäläisten nimet heti alussa (ohjelmien ja leikkien avulla). Käytä nimiä kaikissa tilanteissa, älä osoittele.
• Ohjaa ryhmääsi niin, että näet kaikki. Ja kun puhut, luet tai opetat – esiinny kaikille.
• Älä huuda ryhmäläisten kanssa kilpaa, vaan opettele hiljentä-mään katsekontaktilla, käsimerkillä tms.
• Heittäydy itse myös mukaan kaikkiin ohjelmiin. Ole itse innostunut myös niistä ohjelmista, joita muut ohjaajat vetävät.
• Kohtele kaikkia ryhmäläisiä kaverillisesti sekä samanarvoisesti ja anna myönteistä palautetta aina kun siihen on aihetta. 
• Ole täsmällinen.
• Sinulla on oikeus epäonnistua ja yrittää uudelleen. Älä lannistu vastoinkäymisistä.
• Sinulla on oikeus saada apua. Työntekijät ovat sinua varten, voit aina ja kaikessa kääntyä hänen puoleensa. Niin ryhmänohjaaja- kuin henkilökohtaisissa asioissa.

Ryhmän turvallisuusasteet

Ryhmälle sopivia leikkeja ja aktiviteettejä on hyvä meittiä ryhmän turvallisuusasteiden perusteella. Yhden esim. rippikoulun aikana ei ole tarkoitus päästä 8. tasolle (armahtava ryhmä) , jos lähtökohta on esim  1. taso (pelkäävä ryhmä). Vaan idea on miettiä miten päästäisiin edes yhden askeleen parempaan suuntaan. Ryhmän sisällä ihmiset voivat kokea saman ryhmän eri tavalla, eli näiden asteiden tarkoitus olla suuntaa antavia ja perustavat henkilökohtaiseen kokemukseen.

1. PELKÄÄVÄ RYHMÄ: Jäsenet pelkäävät toisiaan tai ryhmän johtajaa.
2. TURVATON RYHMÄ: Epävarmuus sanoa rehellisesti itseilmaisua.
3. TUNTEMATON PERUSTURVALLINEN RYHMÄ: Itseilmaisu on varovaista ja tunnustelevaa.
4. TUTTU, TURVALLINEN RYHMÄ: Ollaan melko luottavaisia, ettei kukaan tule uhatuksi mielipiteistään.
5. AVOIN RYHMÄ: Uskaltaa ilmaista mielipide-, tunne ja jopa arvotasolla.
6. HEIKKOUTTA HYVÄKSYVÄ RYHMÄ: Uskaltaa näyttää epäonnistumista ja pyytää apua.
7. HAAVOITTUVUUTTA SALLIVA RYHMÄ: Uskaltaa jakaa kipuja ja kokemaan vihaa/surua ilman suurempaa pelkoa muiden ajatuksista
8. ARMAHTAVA RYHMÄ: Miten itse on haavoittanut muita otetaan vastaan anteeksiantumuksen asenteella

Lähde: RYPPÄÄSTÄ RYHMÄKSI, Mikko Aalto

Kerhotoiminta on tarkoitettu pääasiassa alakouluikäisille lapsille. Kerhoja on Alavan ja Neulamäen kirkolla ja joidenkin seurakunnan alueen koulujen salissa. Kerhonohjaajana saa työkokemusta ja palkkion tehdystä työstä. 

Kerhojen ohjaamisesta

1. Kerhon toiminta-aika on n. 1-2 tunti viikossa ryhmää kohti.
2. Kerhonohjaajat ovat paikalla koko ajan.
3. Kerhot toimivat seurakunnan hengen ilmapiirissä. (Hartaus, ohjaajien kielenkäyttö ja käytös yms.)
4. Kerhossa tarvittavat tarvikkeet olisi hyvä kerhonohjaajan koota valmiiksi ennen kerhon alkua.
5. Ongelmatilanteet on hyvä ratkaista nuorisotyönohjaajan kanssa.
6. Kerhoa koskevat muutokset (esim. kellonaika) sekä erityistilanteet (esim. retket) on aina sovittava etukäteen nuorisotyönohjaajan kanssa. 
7. Kerhonohjaaja vastaa kerhostaan ja tekemisistään, vastuu toiminnasta on nuorisotyönohjaajalla.
8. Kerhossa on 2-5 ohjaajaa, lisäksi nuorisotyönohjaaja on tavoitettavissa koko kerhon ajan.
9. Ole läsnä, keskity kerhoon ja kerholaiseen. (kännykkä kiinni)

Tehtävät ennen kerhon alkua

• Käy läpi kerhoillan ohjelma, kerhonohjaajan on tiedettävä, mitä kerhossa tapahtuu.
• Tarkista tarvittavat tarvikkeet
• Järjestä kerhotila ja ota esille materiaalit.
• Mene ovelle vastaanottamaan kerholaisia. 

Kerhoillan kulku ja rakenne

1. SELKEÄ ALOITUS Kerho aloitetaan niin selkeästi, että jokainen kerholainen ymmärtää kerhon aloite-tuksi. Kerhon alku ei saa olla liukuva ja epämääräinen. Avauksessa tulee pyrkiä täsmällisyyteen ja säännöllisyyteen. Kerholaiset voi koota ympyrään istumaan (tai esim. liikuntasalissa varpaat keltaiselle viivalle) ja pitää nimenhuuto, kysellä kuulumiset sekä kertoa alkavasta kerhosta (kullekin kerholle sopiva aloitus).
2. AKTIVOIVA TOIMINTA Tämä voi olla esim. pelejä, leikkejä ja kilpailuja. Kerholainen on istunut päivän koulussa, joten vauhdikkaat ja toiminnalliset jutut ovat omiaan kerhoilloissa.
3. UUDEN OPPIMISTA Kerhoillan tulee sisältää jotain uutta ja mielenkiintoista. Se voi olla uusi askartelu, uusi peli, tietokilpailu tms. Harrastekerhoissa se on lajiin tai taitoihin liittyvä harjoite.
4. HARTAUTTA Kerhon jumalanpalveluselämä on tärkeää turvallisuuden kannalta. Hartaushetket ovat rauhallisia yhdessäolon hetkiä, joissa palvellaan Jumalaa ja ollaan Jumalan palveltavina. Liikuntakerhoissa tämä hetki on parempi olla alussa.
5. SELKEÄ PÄÄTÖS on tärkeä. Kerholaiset tietävät silloin, että voi lähteä kotiin. Päätös voisi olla esim. sisaruspiiri, tarina, rukous tms. toistuva kerhon oma tapa päättää kokoontumiskerta.

Erityistä kokkikerhoissa

• Ruoka-aineallergiat tulee huomioida TARKASTI! Laktoosittomia tuotteita käyttävän on ehdottomasti saatava laktoosittomia tuotteita ja pähkinälle allerginen ei saa syödä yhtään pähkinää!
• Kun suunnittelette kokkikerhonne sisältöä, älkää tehkö siitä herk-kukerhoa. Pieni suolainen, pieni makea voivat vuorotella viikoittain.
• Muistakaa kertoa kerholaisille, ettei kokkikerhon aikaansaannos korvaa ateriaa, vaan on pikemminkin välipala.
• Kokkaus alkaa aina huolellisella KÄSIENPESULLA.
• Hiukset kiinni ja päähine päähän (hius pullassa on yäk!!!)
• Ota keittiöön muutama kerholainen kerrallaan. Toinen ohjaaja on loppujen kanssa kerhohuoneessa pelaamassa, piirtämässä, katta-massa jne.
• Aloittakaa syöminen aina yhdessä ja ruokarukouksen kanssa (ruokalaulu tai joku tuttu ruokarukous). Nuorisotyönohjaaja toimittaa teille ruokarukouksia.

Erityistä liikuntakerhoissa

• Kerhoon tulee monen tasoisia ja eri-ikäisiä kerholaisia.  Toiset pitä-vät ensimmäistä kertaa esim. mailaa kädessä; toisten otteissa näkyy vaikkapa jääkiekkoharjoitusten jälki.
• Hyvä on itse muistaa ja muistuttaa kerholaisillekin, että kerho ei ole eliittiseura, vaan hauskaa yhdessä tekemistä ja yhdessä pelaa-misen opettelua.
• Kannusta, ole positiivinen!  Varsinkin pienet ja aralta tuntuvat ker-holaiset tarvitsevat innostamista.  
• Turvallisuus!!  Huitomiset, korkeat mailat, työntämiset; yleensä jääkiekkomaiset otteet pois.  Se rauhoittaa pelaamista. Selvitä it-sellesi miten toimit, jos tapahtuu tapaturma. 

Erityistä askartelukerhoissa

• Kerhoaika on 1-1 1/2 h, joten siinä ajassa ei kovin suuritöisiä askarteluja ehdi tehdä. 
• Pitkäjänteisyyttä vaativiin töihin ei lasten kärsivällisyys aina riitä, joten aloita helpoimmista töistä ja siirry vaativimpiin kunhan kerholaisten taidot kehittyvät.
• Tee työ ensin itse vaihe vaiheelta ennen kuin teetät sitä kerhossa.
• Innosta lapsia käyttämään omaa mielikuvitusta ja tekemään askartelusta Se Oma Työ, eikä kopiota ohjaajan työstä.
• Älä koskaan tee työtä kerholaisen puolesta. Opasta ja neuvo, mutta jätä lapselle onnistumisen ja tekemisen ilo.
• Kerhoaskartelu saisi olla mielellään kytketty ajankohtaiseen teemaan

Kerhon päätyttyä

• Huolehditaan kerholaiset turvallisesti kotimatkalle. HUOM! Muista heipat kaikille! Tarkista myös kuka saa lähteä yksin, ketä tullaan hakemaan!
• Järjestetään tavarat ja kerhotilat
• Käydään läpi seuraavan kerhokerran ohjelma
• Huomioidaan seuraavan kerhokerran materiaalit.  

Minustako isonen? Siihen ROKissa usein pyritään.

Isosen tehtävät on monipuolisia ja omien vahvuuksia hyödyntäviä. Täältä löydät tietoa mitä isosen toimintaan kuuluu lastenleireillä ja ripareilla, mitä isoselta odotetaan ja miten se käytännössä toimii.

Mitä on olla isosena:

Leirillä on monenlaisia tehtäviä. Emännät laittavat ruokaa, ohjaajat vastaavat ohjelmasta, turvallisuusvastaava sitä, että kaikki on kunnossa ja sitten on isosen tehtävä. Isosen tehtävä on se kaikkein tärkein leirillä. Isoset ovat lähimpänä leiriläisiä ja isosen rooli on tärkeä nimenomaan siinä, minkälaiseksi leiriläinen kokee leirin (tunteeko olon turvalliseksi, ilmapiiri yms). Isosen tärkein tehtävä on olla ja tukea leiriläistä.
Isosen tehtävä on haastava ja samalla hyvin palkitseva. Leirin ilmapiirin onnistumisen kannalta (erityisesti tunnetasolla) isonen on ratkaisevassa asemassa.

Ohjaajien odotukset:

Ohjaajat odottavat, että isoset olisivat luotettavia. Esim. kun on sovittu joku asia, niin se sitten tapahtuisi. Ohjaajat eivät odota isosilta yli-inhimillisiä suorituksia tai ihmeitä. Riittää, että on ja tekee asiat niin hyvin kuin mahdollista ja osaa (kaikkea ei tarvitse osata). Ohjaajat odottavat, että isoset puuttuisivat vaaratilanteisiin ja toimisivat tiedon- ja tunneilmastonvälittäjänä ohjaajien ja leiriläisten välillä. 

Leiriläisten odotukset:

Leiriläisille isoset ovat tosi tärkeitä, paljon tärkeämpiä kuin ohjaajat. Isosista puhutaan ja heitä muistellaan usein leirin jälkeen. Leiriläiset odottavat, että isonen olisi mukava ja huomioiva. Tasapuolisuus on tär-keää huomioimisessa. Leiriläisen leirin kohokohdat eivät ole usein joku ohjelma vaan pienet hetket kaverin ja isosen kanssa, esim. pelin pelaa-minen isosen kanssa.

Toisten isosten odotukset:

Me olemme kaikki erilaisia ja näin myös isoset ovat kaikki erilaisia. Toiset tykkäävät esiintyä toiset järjestellä tms. Kaikki ovat yhtä tärkeitä ja arvokkaita. Isoset odottavat lähinnä toisiltaan sitä, että kaikki hoitaisivat hommansa.

Isosten tärkeimmät tehtävät:

1. Olla leiriläisten kanssa.
2. Turvata leiriä, puuttua nahisteluihin ja vaarallisiin tilanteisiin yms. asioihin
3. Pelata, leikkiä, ohjata ja neuvoa leiriläisiä eri tilanteissa. esim pussilakanan laitto.
4. Ohjata toimintaa ja olla järjestelemässä leiriä ja olla huolehtimas-sa leirin sujuvuudesta.
5. Hoitaa nakkinsa (pienet työjutut) yms. ( esim ruokala-avustaja).
6. Huolehtia omasta kämpästään / ryhmästään, esim kaikki ajoissa paikalle.
7. Olla omana itsenään.

Isosen oma jaksaminen

Isosen tehtävä on raskas. Jos tehtävän hoitamisessa tulee ongelmia tai väsymys, niin siitä on syytä kertoa leirin ohjaajille.

Etenkin rippikoulussa viikon mittainen leiri on yllättävän rankka, kun kokoajan ympärillä pyörii paljon ihmisiä ja tekemistä on paljon. On tärkeä osata ottaa omaa-aikaa. Lepääminen on täysin sallittua ja suotavaa! 

Lastenleirit ovat lyhyitä, mutta sitäkin tiiviimpiä. Lapsilla on paljon energiaa aamusta iltaan. Leirin päättymispäivä onkin hyvä varata lepäämiseen ja palutumiseen, niin työntekijätkin tekevät. 

• Leirin aikana on kerran päivässä on n. 30 min mittainen raamattu-painotteinen ryhmätuokio, nimeltään Raamis. Luetaan teksteja raamatusta ja keskustellaan aiheeseen liittyvistä kysymyksistä. Keskustelun lisäksi raamiksessa on useasti joku toiminnallinen osio
• TÄRKEÄ! Asioita, joita raamiksessa puhutaan ja tehdään on luottamuksellisia, eli niitä ei kerrota muille, jos henkilö itse ei halua.
• Isosen rooli on olla ajatusten herättelijä ja esimerkkinä.

Rippikoulun isoisoseksi valitaan nuoria, jotka ovat muihin verrattuna kokeneempia isosena toimimisessa, iällisesti vanhempia ja muutenkin soveltuvat tehtävään. Myös viimeaikaisella ROK-koulutukseen osallistumisella on merkitystä valinnassa. 

Isoisosen tehtäviin kuuluu:

• Toimia isosten johtajana. Isoisonen varmistaa, että isosryhmä suunnittelee esimerkiksi iltaohjelman ajallaan ja tietää päivän raamiksen
• Vahvistaa isosryhmän ja koko leirin hyvää ilmapiiriä
• Toimia sanansaattajana isosten ja ohjaajien välillä. Isoisonen on velvoitettu kertomaan huolistaan koskien ryhmän asioita.
• Toimia kännykkäparkin valvojana. 
• Yhden tai kahden saarnan tai hartauden valmistelu
• Vastata päivittäisestä ryhmien välisestä skabailusta
• Huolehtia yhdestä jumalanpalvelusryhmästä
• Olla esimerkillinen nuori seurakuntalainen ja sitoutua rippikoulun sääntöihin.

Leiriskaba

Isoisosen vastuulle on järjestää useasti ryhmäyttävää skabailua. Mahdollisuudet ovat maan ja taivaan välillä, mutta tässä on ohjeita/vinkkejä, ettei mopo karkaa käsistä.

MIKSI SKABOJA?

• Tukee ryhmäytymistä
• Erilaista päiväohjelmaa
• Mukavaa ajanvietettä
• Oppii uusia asioita toisista ryhmäläisistä
• Mahdollistaa onnistumisen kokemuksia
• Opitaan kannustamaan toisiamme
• Energianpurku

MITÄ VAAROJA? 

• Liikuntarajoitteiset on hyvä huomioida
• Pitää turvallisena
• Huolehtii ettei ketään nolata
• Varmistaa että kaikki pääsevät mukaan
• Eli vaihtelevia lajeja
• Huolehtii ettei toisten omaisuus meni rekki
• Vältetään sotkua

MILLOIN JA MISSÄ?

• Leirin ohjaajien kanssa sovittuna ajankohtana (yleensä iltapäivällä tai illalla)
• Ulkona, sisällä… mikä vaan on paras paikka. 
• Kuitenkin selkeyden vuoksi on hyvä suosia, jotain tiettyä paikkaa, jotta kaikki tietävät minne mennä

Skaba ideoita löydät täältä

Sketsit ovat yksi mieleenpainuvimmasta osista leirien iltaohjelmissa.

Niitä on monenlaisia ja helposti voi keksiä itse uusia. Lukiessasi sketsejä läpi saatat useampaan otteeseen pysähtyä miettimään sitä, naurattavatko nämä oikeasti ketään. Vastaus on lyhyt: kyllä naurattavat (yleensä).

Samat vitsit ovat toimineet jo vuosikausien ajan erilaisten leirien käytössä ja ne jaksavat naurattaa kerta toisensa jälkeen. Muista, vaikka olisitkin itse joskus kuullut jo jonkin sketseistä, on se todennäköisesti monelle esim. riparilaisista ventovieras!

Monet sketseistä ovat kuivia puujalkavitsejä ja niiden tehokkuus perustuukin usein juuri siihen, miten paljon uskallat heittäytyä niihin. Olet isonen, leiriläisten silmissä jotain suurta ja hienoa ja sinua arvostetaan. Voit hullutella siis täysin rauhassa ilman pelkoa siitä, että nolaisit itsesi! 

Sketsejä kannattaa suunnitella huolella etukäteen ja valita sen mukaan, ettei kukaan (varsinkaan leiriläisistä) joudu häpeään. Liika harjoittelua ei suosita. Ei ole kuitenkaan mikään Broadway-show!

Mutta mitä jos minusta ei ole sketsehin? Ei se haittaa, kaikille on isosena omat tehtävät. Itseään voi toki haastaa, mykkä kivi on myös tärkeä rooli monessa sketsissä! Tai iltaohjelman harjoittelussa on hyvä olla ylimääräinen silmäpari tai toinen antamassa vinkkejä.

Tässä vielä kootusti vinkkejä sketsien vetämiseen:

• Päivän teemaakin saa tuoda sketseihin mukaan!
• Ottakaa leiriläisiäkin mukaan joihinkin tuotoksiin, jos mahdollista ja halukkaita. Näin tulee enemmän osallistavaa ja kaikille hauskaa.
• Anna leiriläisille aikaa. Ensimmäinen sketsi ei välttämättä ole se leirin paras sketsi, niin isoset kuin leiriläiset lämpenevät sketseille ajanmyötä
• Kokeile, heittäydy ja eläydy. Et voi tietää toimiiko joku sketsi, jollet kokeile
• Tunnustele ryhmää. Millainen huumori toimii?
• Varmista ohjaajalta iltaohjelma. Leirin työntekijät tietävät usein leiriläisistä enemmän kuin isoset, siksi joita sketsejä joudutaan ns. kieltämään leirin aikana. Onneks sketsejä on lukemattomia muita!

Valmiita sketsejä löydät täältä

Hyvillä leikeillä vahvistetaan ryhmäytystä ja mahdollistetaan osallistujien oppia uutta itsestään ja muista. Ne ovat myös hyvä ajanvietto tapa esimerkiksi leireillä tai kerhoissa.

Leikin ohjaamisen muistilista

• Tutustu ja testaa leikki etukäteen. Uutta leikkiä voi kokeilla esimerkiksi toisten isosten kanssa.
• Yksi ohjeistaa leikin ja tarvittaessa pyytää apua muilta ohjaajilta. Tämä tuo selkeyttä leikkiin ja nopeammin pääse se alkamaan. Jos leikki ohjeistetaan mielestäsi väärin, ota tämä puheeksi toisen ohjaajan kanssa vasta leikin jälkeen.
• Huomioi leikkiin sopiva tila ja kalusteet etukäteen. Tarvittaessa soveltakaa, jos ei juuri oikea välinettä löydy.
• Ohjaajana ole itse mukana innokkaasti leikissä, koska oma innokkuus tarttuu myös osallistujiin.
• Huomioi myös ryhmän erityistarpeet (esim. liikuntarjoitteet) ja ettei leikki nollaa ketään (esim. älä käytä nolausleikkejä).

Täältä valmiita leikkejä

Rokkilaisten kirjoittamia leikkejä

Tässä on aikaisemmista koulutuksista muistiin laitettuja leikkejä.

Lapsille sopivia

Paperiampumahiihtokilpailu

Tarvikkeet: 2 x A4 paperia per joukkue, 1 ämpäri per joukkue ja liikuntasali

Ohjeet:

• Jaetaan porukka 2-3 joukkeeseen
• 1 aina vuorollaan juokkueesta lähtee hiihtämään paperin palasilla (eli laahaa niitä jalkojensa alla)
• Hänellä on mukana 3 tulitikkua ja tavoite heittää ne tikut salin toisella puolella olevaan ämpäriin
• Hiihtäjä voi heittää tikut milloin vain ja miten haluaa (eli voi vaikka mennä ämpärin viereen, jos haluaa kuluttaa aikaa)
• Sitten kun on hiihtäjä heittänyt tikut. palaa hiihtäjä takaisin ja antaa sukset eli paperit seuraavalle joukkueesta
• Peli päättyy kun tiettymäärä tikkuja on saatu ämpäriin. Määrä riippuu pelaajien määrästä. Esim 4 hengen joukkeissa hyvä määrä on 15 tikkua
   

Mielikuvituspallo

Ohjeet: Seisotaan ringissä. Pelin aloittaja aloittaa muovailemaan mielikuvitusplloa ja kuvailee sen muotoa sanoen esimerkiksi ”Tämä on pingispallo.” ”Tai tämä pallo on todella kuuma”, muodostaa katsekontaktin toisen pelaajan kanssa ja heittää  tämän pallon hänelle. Pelaajan, joka ottaa pallon vastaan, tulee ”napata” pallo siinä olomuodossa, missä pallo on hänelle heitetty. Tämän jälkeen hän voi muovailla pallon uudelleen, kertoo minkälainen pallo on ja heittää tämän seuraavalle pelaajalle . Peliä jatketaan, kunnes pelin ohjaaja päättää lopettaa sen.

Nooan arkki

Ohjeet: Pelaajat jakautuvat pareiksi ja toinen parin jäsen päättä mitä eläimiä he ovat. He saapuvat pelin ohjaajan, eli Nooan luokse liikkumalla niin kuin jokin eläin, mutta toinen heistä ei tiedä mitä eläimiä he ovat. Matkalla Nooan luokse he eivät saa kuitenkaan äännellä mitenkään. Kun he saapuvat Nooan luokse, Nooa kysyy parilta joka ei tiedä etukäteen mitä eläintä hän esittää, että mitä eläimiä he ovat. Tämän jälkeen Nooa kysyy toiselta parilta, pitääkö se paikkaansa. Jos toinen pareista arvasi eläimen oikein, he pääsevät Nooan arkkiin. Jos hän ei arvaa oikein, kierros alkaa alusta mutta niin, että toinen pareista saa päättää mitä eläimiä he ovat. Peli päättyy, kun kaikki eläimet ovat arkissa.

Rikkinäinen puhelin

Ohjeet: Lapset menevät jonoihin istumaan katse eteenpäin. Ryhmänohjaaja kuiskaa jonon viimeiseille sanan jonka hän piirtää edellä oltavan selkään ja niin edespäin. Kun jonossa kaikki ovat piirtäneet tuntemansa edellä olevan selkään, jonon ensimmäinen piirtää tuntemansa kuvion paperille. Se voittaa jonka jonon piirrus on lähiten alkuperäistä sanaa.

 Minä pidän.

Ohjeet:  Peliä pelataan samalla tavalla kuin hedelmäsalaattia mutta keskellä oleva ihminen kertoo oman nimensä ja jonkin asian josta hän pitää. 

Hampaaton puhelin

Ohjeet: Peli toimii rikkinäisen puhelimen tyylillä pienellä twistillä, eli seistään tai istutaan ringissä ja kuiskataan eteenpäin edelliseltä kuultu lause. Lause pitää kuitenkin sanoa eteenpäin hampaattomien eläinten tyyliin, eli niin, etteivät hampaat näy. Viimeinen sitten sanoo kuulleensa lauseen ääneen ihan normaalisti.

Kynttilähippa

Ohjeet: Normi hipan säännöt. Hippa yrittää ottaa muita pelaajia kiinni ja kiinni jäädessään heistä tulee myös hippoja. Pelaaja saa esittää kynttilää, ja täten olla turvassa, kolme kertaa pelin aikana. Kynttilää esitetään seisomalla suorana kädet pään yläpuolella. Kynttilää saa esittää vain viisi sekuntia yhdellä kerralla ja sitten tulee jatkaa liikkumista.
Peli loppuu, kun kaikki ovat hippoja.

Eläintarha

Ohjeet: Jokaiselle annetaan lappu, jossa lukee jokin eläin. Kun kaikki ovat saaneet lappunsa, he lähtevät etsimään oman lajinsa edustajia ääntelemällä kyseisen eläimen lailla. Peli päättyy, kun kaikki ovat löytäneet parinsa.

Hedelmäsalaatti

Ohjeet: Asetutaan istumaan rinkiin tuoleille tai patjoille. Jaetaan kullekin rinkiläiselle jokin, jolla heidät tunnistaa esimerkiksi hedelmiksi: omena, banaani, appelsiini. Yksi leikkijä aloittaa ringin keskeltä, eikä hänelle ole ringissä paikkaa. Keskellä olija sanoo jonkin hedelmän, esim. ”omena”, jolloin kaikki omenat vaihtavat kiireesti paikkaa keskenään. Keskellä olija pyrkii myös itse istumaan. Ilman paikkaa jäänyt sanoo taas vuorostaan jonkin hedelmän. Jos keskellä olija sanoo ”hedelmäsalaatti”, kaikkien täytyy vaihtaa paikkaa. Omalle paikalle ei saa palata, eikä viereiselle paikalle mennä.

SOVELLUS: Keskellä olija sanoo jotain mistä tykkää. Ne leikkijät, jotka tykkäävät samasta asiasta, vaihtavat paikkaa.

Lännen nopein

Ohjeet: Asettaudutaan piiriin ja yksi aloittaa keskeltä. Keskellä olija osoittaa yhtä leikkijöistä huutaen ”PAM!”. Ammuttu menee kyykkyyn, ja hänen vierustoverinsa yrittävät ampua toisensa mahdollisimman nopeasti: ”PAM!”. Hitain tai se, joka mokaa, siirtyy keskimmäiseksi ja tippuu sen jälkeen pelistä.

Voidaan pelata myös nimillä niin, että keskellä olija sanoo sen henkilön nimen, ketä osoittaa. Tämä nimetty henkilö menee kyykkyyn kuten edellisessä ja hänen vierustoverinsa osoittavat mahdollisimman nopeasti toisiaan kuten edellisessä, mutta sanovatkin toistensa nimet. Hitain tai mokaaja siirtyy keskelle ja tippuu sitten pelistä.

Kun jäljellä on enää kaksi pelaajaa, otetaan kaksintaisto: Selät vastakkain ja leikinjohtajan lausuessa jonkin sanan, otetaan askel eteenpäin, kunnes sanottava sana on (esim.) jokin eläin. Tällöin kaksintaistelijat kääntyvät ja ”ampuvat” toisiaan. Nopein voittaa ja on lännen nopein.

Muumi-jaffa

Ohjeet: Asetutaan rinkiin. Kädet asetetaan päällekkäin viereisten leikkijöiden kämmenet kohti kattoa. Oma oikea käsi on oikealla puolella olevan leikkijän käden päällä ja oma vasen käsi on aina omalla vasemmalla puolella olevan leikkijän käden alla. Näin pitäisi siis pystyä läpsäyttämään omalla oikealla kädellä vasemmalla puolella olevan kaverin oikeaa kättä, joka lepää oman vasemman käden päällä.

   Lähdetään laulamaan laulua ja laulun aikana ringissä kulkee läpsy. Kun omaa kättä läpsäytetään, tulee läpsäyttää aina seuraavan kättä. Laulun lopussa aina yksi henkilö tippuu pelistä. Pelistä tippuu, jos omaa kättä läpsäytetään viimeisen ON-sanan kohdalla, tai jos kaveri ehtii vetää kätensä välistä ja päätyy läpsäyttämänä näin omaa kättään.

                      Mu-mu-muumi, Ja-ja-jaffa

                      Ne kaikki kelpo li-li-limppareita on

                      Mu-mu-muumi, Ja-ja-jaffa

Ne kaikki kelpo li-li-limppareita on

                      Niin on!

Seuraa johtajaa

Ohjeet: Nimetään yksi leikkijöistä johtajaksi. Muut asettuvat hänen peräänsä jonoon. Jonon ensimmäinen – johtaja – lähtee liikkumaan ympäriinsä annetulla alueella tehden erilaisia liikkeitä ja kulkien eri tavalla ja jonon kuuluu tehdä kaikki samalla tavalla kuin johtaja. Johtajaa voidaan vaihtaa ja jonoja voidaan tehdä useampia, jolloin johtajien kuljettamat letkat voivat risteytyä.

Tyynyralli

Ohjeet: Asetutaan piirin. Käydään jako kahteen, mutta paikkoja ei vaihdeta. Kummallekin ”joukkueelle” annetaan oma tyynynsä. Tyynyä kuljetetaan ringissä aina oman joukkueen leikkijälle, eli joka toiselle. Tyynyä kuljettaessa ei saa jättää väliin ainuttakaan oman joukkueen leikkijää. Toisen joukkueen tyynyyn ei saa koskea.
Leikki aloitetaan niin, että tyynyt lähtevät eri puolilta rinkiä liikkeelle kiertämään rinkiä saman suuntaisesti. Sen joukkueen tyyny, joka ohittaa toisen joukkueen tyynyn, voittaa/saa pisteen.

Bingo

Ohjeet: Mennään piiriin kasvot menosuuntaan päin. Ensimmäisellä kierroksella tartutaan edessä olevaa kaveria vyötäröltä ja rinkiä lähdetään kiertämään laulaen laulua:

Iso musta kissa istui ikkunalaudalla, HEI

Iso musta kissa istui ikkunalaudalla, HEI

Iso musta kissa istui ikkunalaudalla, HEI

Ja Bingo oli sen nimi.

B-I-N-G-O

B-I-N-G-O

B-I-N-G-O

Ja Bingo olin sen nimi

Kun laulu on laulettu, tartutaan taas seuraavaksi sen edessä seisovan henkilön vyötäisiltä, joka on toisena itsestä luettuna. Eli tällöin omien käsien väliin jää yksi henkilö. Laulu lauletaan taas ja rinkiä kierretään. Laulun jälkeen tartutaan taas sen henkilön vyötäisiltä, joka on kolmantena itsestä luettuna (omien käsien väliin jää kaksi henkilöä). Laulu lauletaan taas ja rinki pyörii. Jos kunnianhimoa riittää, voidaan yrittää tarttua vielä neljännen vyötäisiltä. Leikki kuitenkin lopetetaan siihen, että kädet pidetään kaverien vyötäisillä samalla kun yritetään istua takana olevan syliin.

Rango-version laulu:

Sairaan kova jätkä istui kirkon penkillä, HEI

Sairaan kova jätkä istui kirkon penkillä, HEI

Sairaan kova jätkä istui kirkon penkillä, HEI

Ja Rango oli sen nimi.

R-A-N-G-O

R-A-N-G-O

R-A-N-G-O

Ja Rango oli sen nimi

Aalto-peli

Ohjeet: Ollaan ringissä kasvot toisen selkää kohti saman suuntaisesti. Yksi on pelin johtaja, joka aloittaa liikkeen. Johtajasta seuraava jatkaa liikettä jne. Kun viimeinen ennen johtajaa on tehnyt liikettä, johtaja vaihtaa liikettä. Liike sarjoista muodostuu aaltoliike.

Sukkaläpsy-peli

Ohjeet: Kaikki istuvat tuoleilla ringissä. Ringin keskellä on tuoli jonka päällä on esim. sukka. Yksi ringistä olijoista hakee sukan ja läpsäyttää jotakin pelaajaa sukalla. Läpsäyttäjä lähtee vikkelästi takaisin keskituolille ja yrittää ehtiä ennen kuin läpsäisty pelaaja ennättää koskettaa läpsäisijää takaisin sukalla. Jos ei niin läpsäisijä vaihtuu.

Timanttijahti

Ohjeet: Pelataan pimeässä tilassa ulkona tai sisällä, johonkin paikkaan piilotetaan heijastin. Pelaajien on tarkoitus taskulamppujen avulla löytää heijastin, eli timantti.

Tule tänne, Sarvikuono

Ohjeet: Pelaajat jaetaan kahteen joukkueeseen. Pelialue jaetaan kahteen esim. viivalla ja joukkueiden jäsenet yrittävät vetää toisiaan viivan yli astumatta pois omalta puoleltaan. Jos pelaaja saadaan vedettyä viivan yli toiselle puolelle, hänestä tulee toisen joukkueen pelaaja. Peli päättyy, kun kaikki ovat samalla puolella.

Maa meri taivas

Ohjeet: Pelitila jaetaan kolmeen osaan. Ohjaaja huutaa joko maa, meri, tai taivas. Viimeinen alueelle päässyt putoaa pelistä.

Sinipunaraitaiset sukat

Ohjeet: Leikkijät istuvat piirissä. Leikinohjaaja sanoo jollekkin henkilölle tyypillisen asian, esim. Sinipunaraidalliset sukat jolloin sellaisen omaava huutaa ”minä” ja sanoo oman nimensä ja sanoo jollekkin tyypillisen asian

Ota askel…

Ohjeet: Yksi ihminen siesoo piirin keskellä ja sanoo luonteenpiirteitä ja asioita joista esim tykkää tai ei tykkää esim. Ota askel jos tykkäät koirista. Ja ne henkilöt jotka tykkäävät koirista ottavat askeleen kohti keskellä olevaa henkilöä. keskellä oleva henkilö vaihtuu kun toinen henkilö pääsee hänen lähelleen

Leikki-idea

Ohjeet: Valitaan pelaajista pohjatuuli ja etelätuuli. Pohjatuuli jäädyttää pelaajat jääpuikoiksi. Etelätuuli sulatta ne. Peli toimii kuin hippa.

Pupun tupsun kiinnistys

Ohjeet: Peli toimii samalla tavalla kuin aasin hännän kiinnitys. Askarrellaan pupu ja häntä valmiiksi.
Lapselle annetaan pupun häntä ja sidotaan silmät. Ohjaaja pyörittää jotta peli vaikeutuu. Ja sen jälkeen lapsi suuntaa pupun hännän luulemaansa kohtaan. Se joka saa hännän laitettua lähiten oikeaan kohtaan, voittaa.

Pehmomiekkailu-kaikki vastaan kaikki.

Ohjeet: Pelaajille jaetaan miekat. Pelaajat yrittävät saada toisiltansa jalat ja kädet pois pelistä. kun molemmat kädet, tai molemmat jalat ovat saaneet osuman, putoat pelistä.

Sanomalehtisähly

Ohjeet: Samanlainen kuin tavallinen sähly mutta sählytarvikkeet tehdään sanomalehdestä(mailat ja pallo).

Soluleikki

Ohjeet: Alussa on pareja, jotka pitävät toisiaan käsistään kiinni. Yksi pari on yksi solu. Solut lähtevät liikkumaan keskenään ja yrittävät napata toisia ihmisiä soluunsa laittamalla kädet heidän ympärilleen. Käsiä ei molemmat jäävät soluun ja muodostavat isomman piirin, joka lähtee etsimään lisää ihmisiä soluunsa. Peli päättyy kun kaikki ovat samassa solussa kuitenkaan saa päästää parinsa käsistään irti. Yksin ei saa olla solu, joten jos yksi henkilö parista saadaan kiinni.

Ihmiskimble

Ohjeet: Jaetaan porukka neljään. Vuorotellen jonon ensimmäiset heittävät palloa koriin tms. Jos pallo menee koriin, pystyy juoksemaan muodostetun pelilaudan ympäri. Joukkue saa yhden pisteen tällöin. Vuoro vaihtuu..

Siniset sukat

Ohjeet: Leikkijät istuvat ympyrässä ja ohjaaja sanoo asioita (esim. siniset sukat) jonka takia kohderyhmän ihmiset joutuvat siirtymään seuraavalle penkille. Samalla penkillä voi olla monta henkilöä.

Ruotsalainen hakkaamisleikki

Ohjeet: Leikkijät ovat piirissä. Yksi aloittaa liikkeen joka koskettaa viereistä leikkijät ja hän tekee saman liikkeen seuraavalle kunnes kaikki leikkijät tekevät liikettä. Liikkeen aloittaja aloittaa uuden liikkeen samalla kun jatkaa edellisen tekemistä. Liikkeitä lisätään kunnes uusia ei enää pystytä aloittamaan.

Jäniksen kaato

Ohjeet: kaikki ovat tiiviissä kyykyssä rivissä. vasen käsi on suorana pyssy ja oikea tukee sitä. Ensimmäinen komentaja kaataa pelaajan vieressään ja sitten kaikki muut kaatuvat perässä.
 

Nuorten kanssa

Stadilainen bussipysäkki

Ohjeet: Pelaajat menevät piiriin ja katsovat maahan. Kun huudetaan että ”bussi tulee” , kaikki katsovat jotakuta piirissä olevaa silmiin.Jos katse kohtaa jonkun kanssa, täytyy sanoa mahdollisimman nopeasti sen nimi jota katsot. Se joka sanoo nimen nopeammin, jää piiriin, se  putoaa pelistä joka sanoi hitaammin.

Muodosta jono

Ohjeet: pelaajat jaetaan joukkueisiin. Jokkueiden tehtävänä on muodostaa jonoja sillä perusteella mitä leikin vetäjä sanoo.
Nopein joukkue voittaa. Jonoja voi muodostaa esim. pituuden, iän, pikkurillin pituuden mukaan. Jonojen muodostamisen aihe vaikeutuu joka kierroksella.

Minä pidän.

Ohjeet:  Peliä pelataan samalla tavalla kuin hedelmäsalaattia mutta keskellä oleva ihminen kertoo oman nimensä ja jonkin asian josta hän pitää.

Salaliitto-peli

Ohjeet: Yksi menee huoneen ulkopuolelle arvaajaksi. Muut asettuvat rinkiin ja päättävät pelinjohtajan. Arvaaja tulee ringin keskelle. Pelinjohtaja aloittaa liikkeen ja vaihtaa sitä välillä ja muut matkivat aina häntä. Arvaaja yrittää huomata pelinjohtajan. Kun pelinjohtaja jää kiinni, johtaja vaihtuu.

Sanat hakusessa

Ohjeet: Pelaajat jaetaan neljän hengen joukkueisiin.
Valitaan aihealue esim. Suomen kaupungit, maat, eläimet.
Joku joukkue aloittaa sanomalla valitusta aihealueesta jonkun sanan. Seuraava joukkue jatkaa sanomalla sanan samasta aiheesta joka alkaa edellisen sanan. viimeisellä kirjaimella. Pelistä tippuu jos ei viiden sekunnin sisällä keksi mitään.
Viimeiseksi jäänyt joukkue voittaa.

Kättelymurhaaja

Ohjeet: Roolit voidaan jakaa kahdella tavalla: joko lappuihin kirjoitettuina rooleina tai sitten yksi on leikinohjaaja ja jakaa kullekin roolin esimerkiksi selkään piirtämällä. Leikkiin valitaan kuitenkin pari murhaajaa. Leikkiä lähdetään leikkimään siten, että leikkijät kuljeskelevat ympäriinsä kätellen toisiaan. Murhaajat murhaavat muita leikkijöitä kutittamalla kaveria ranteesta heidän kätellessään. Tämä murhattu kättelee vielä tämän jälkeen kolmea muuta leikkijää ennen kuin menee sivuun leikistä. Jos joku tahtoo epäillä jota kuta murhaajaksi, tarvitsee hän vielä toisenkin epäilemään. Jos molemmat epäilijät epäilevät samaa henkilöä ja epäilys sattuu oikeaan, leikkijät voittavat ja leikki loppuu. Jos epäilijät epäilevät kumpikin eri henkilöä, voidaan toimia parilla eri tavalla: joko leikki jatkuu normaalisti tai sitten nämä epäilijät tippuvat leikistä. Huom. Se henkilö, jonka murhaaja on jo murhannut kutittamalla ranteesta, ei voi enää epäillä ketään.

Lännen nopein

Ohjeet: Asettaudutaan piiriin ja yksi aloittaa keskeltä. Keskellä olija osoittaa yhtä leikkijöistä huutaen ”PAM!”. Ammuttu menee kyykkyyn, ja hänen vierustoverinsa yrittävät ampua toisensa mahdollisimman nopeasti: ”PAM!”. Hitain tai se, joka mokaa, siirtyy keskimmäiseksi ja tippuu sen jälkeen pelistä.

Voidaan pelata myös nimillä niin, että keskellä olija sanoo sen henkilön nimen, ketä osoittaa. Tämä nimetty henkilö menee kyykkyyn kuten edellisessä ja hänen vierustoverinsa osoittavat mahdollisimman nopeasti toisiaan kuten edellisessä, mutta sanovatkin toistensa nimet. Hitain tai mokaaja siirtyy keskelle ja tippuu sitten pelistä.

Kun jäljellä on enää kaksi pelaajaa, otetaan kaksintaisto: Selät vastakkain ja leikinjohtajan lausuessa jonkin sanan, otetaan askel eteenpäin, kunnes sanottava sana on (esim.) jokin eläin. Tällöin kaksintaistelijat kääntyvät ja ”ampuvat” toisiaan. Nopein voittaa ja on lännen nopein.

Mafioso

Ohjeet: Peli aloitetaan valitsemalla pelinjohtaja. Kaikille muille pelaajille valitaan roolit, mihin on monta tapaa: roolit voidaan kirjoittaa erillisille paperilapuille, jotka jaetaan pelaajille, tai roolien jaossa voidaan käyttää pelikortteja. Kullekin roolille voi myös sopia oman symbolinsa, joka sitten käydään piirtämässä pelaajien selkään. Jos esimerkiksi ympyrä on mafioso ja rasti kyläläinen, ympyrän selkäänsä saanut on mafioso jne. Omaa rooliaan ei saa kertoa muille missään vaiheessa peliä (ei edes ”kuolemansa” jälkeen).

Pelin voittavat joko kyläläiset tai mafiosot. Jos pelissä on myös kylähullu, myös kylähullu voi voittaa pelin.

Peli alkaa aina ”yöllä”. Pelaajat sulkevat ensin silmänsä ja avaavat ja sulkevat ne ryhmissä pelinjohtajan käskystä. Järjestyksellä ei ole väliä. Vain yhdellä pelaajaryhmällä on kerrallaan silmät auki. Pelaajaryhmät voivat herätä esimerkiksi järjestyksessä mafiosot, kylä-hullu, lääkäri ja poliisi.

Aamu koittaa ja kaikki avaavat silmänsä, paitsi edellisenä yönä kuolleet (jotka pelinjohtaja ilmoittaa aina yön jälkeen uuden päivän koittaessa). Seuraavaksi käydään neuvotteluja siitä, epäilläänkö jota kuta leikkijää murhaajaksi. Jos pelissä käytetään kylä-hullua, ei sillä ole sinänsä väliä, onko epäilty murhaaja mafioso vai kylä-hullu. Jos enemmistö pelaajista haluaa epäillä samaa henkilöä murhaajaksi, epäilty kuolee. Epäillyillä on tietenkin oikeus puolustaa itseään. Ketään ei ole pakko tappaa, mikäli yksimielisyyttä ei tunnu löytyvän. Päivän jälkeen tulee taas yö.

ERILAISIA HAHMOJA

”Välttämättömät” hahmot:

Mafioso. Yleensä useampi. Mafiosot valitsevat uhrinsa osoittamalla. Pyrkivät tappamaan kaikki muut pelaajaryhmät niin että lopputuloksena elossa on vain mafiosoja.

Lääkäri. Lääkäri valitsee potilaansa osoittamalla. Jos lääkäri osoittaa mafian ja/tai hullun uhria, tämä ei kuolekaan aamunkoitteessa vaan jää eloon. Jos lääkäri osoittaa jotakuta muuta, tälle henkilölle ei tapahdu mitään, mutta mafian ja hullun uhrit kuolevat. Lääkäri voi toki pelastaa myös itsensä. Yleensä lääkäreitä on vain yksi.

Kyläläinen. Tai myöskin ”kansalainen”. Hän nukkuu yöt ja jos on yön jälkeen vielä hengissä, pohtii ja epäilee muita mafiosoiksi.

Poliisi. Myös käytetään nimeä ”tietäjä”. Poliisi osoittaa mafiosoksi epäilemäänsä henkilöä, ja pelinjohtaja ilmaisee peukalolla, onko tämä mafioso vai ei: peukalo ylöspäin osoitettuna tarkoittaa mafiosoa ja peukalo alaspäin osoitettuna ei-mafiosoa. Jos pelissä on mukana kylä-hullu, hänet lasketaan ei-mafiosoksi. Jos siis poliisi osoittaa kylä-hullua, pelinjohtaja näyttää peukaloaan alaspäin.

Muita hahmoja:

Kylä-hullu. Kylä-hullu tappaa yöllä mafiosoiden tapaan yhden henkilön. Jos kylä-hullu on pelissä, hän voittaa, jos on ainut elossa oleva. Valitsee uhrinsa osoittamalla. Yleensä kylä-hulluja on vain yksi.

Pappi. Esirukoilee jonkun kyläläisen puolesta (huom. ei tiedä kenenkään muun rooleja, joten voi vahingossa esirukoilla myös esimerkiksi mafioson tai kylähullun puolesta.) Pelin alussa voidaan sopia, kuinka monta esirukousta pappi voi toimittaa. Jos sovittu määrä on esimerkiksi kolme esirukousta, pappi voi rukoilla kolmena ensimmäisenä yönä. Se, jonka puolesta on esirukoiltu, ei kuole ensimmäisellä kerralla, kun häntä yritetään tappaa. Jos hänet yritetään tappaa toisen kerran, hän kuolee normaalisti. Valitsee esirukouksensa kohteen/kohteet osoittamalla. Yleensä pappeja on vain yksi.

Amor. Valitsee ensimmäisenä yönä rakastavaiset osoittamalla. Sen jälkeen on vain tavallinen kyläläinen. Yleensä amoreita on vain yksi.

Rakastavaiset. Amorin valitsemasta parista tulee rakastavaiset. Jos kumpi tahansa rakastavaisista kuolee, kuolee toinen seuraavan yön aikana sydänsuruihin. Sydänsuruilta ei pelasta lääkärin hoito tai papin esirukous. Yleensä rakastavaisia pareja valitaan vain yksi. Heille voidaan kertoa joko heti, että he ovat rakastavaisia, mutta tieto voidaan kertoa myös esimerkiksi seuraavasti: ”Nyt on käynyt niin ikävästi, että viime yönä kuoli toinen rakastavainen, eli X” ja seuraavan yön jälkeen pelinjohtaja jatkaa. ”Ja koska viime yönä kuoli X, tänä yönä häntä kaipaamaan jäänyt X kuolee särkyneeseen sydämeensä.”

Pingviinikomppania

Samaa laulua lauletaan ja aina tervehdyksen jälkeen lisätään liike, jota tehdään koko laulun ajan. Kädet taputtavat kylkiä vasten, jalat marssivat paikallaan, sitten pyöritään ympäri paikallaan, pää nyökyttää eteenpäin ja viimeisenä kieli työnnetään ulos ja viimeinen säkeistö lauletaan kieli ulkona. Aina uuden kierroksen alkaessa, uusi liike lisätään liikesarjaan. Näin ollen viimeisellä kierroksella molempia käsiä taputetaan kylkeä vasten samalla kun marssitaan paikallaan ympyrää itsensä ympäri, pään nyökyttäessä ja kielen ollessa ulkona. Helppoa J

Have you ever seen a penguin company?
If you look at me a penguin will you see
Liikeittä jatketaan koko laulun ajan

Penguins! Attention! Penguins! Salut!
Attention = Asento! Salut! = Tervehdys otsalta

Right flippa,
Heilutetaan oikeaa käsivartta kylkeä vasten

Have you ever seen a penguin company?…

Left flippa…
Heilutetaan vas. kättä oik. tapaan yhtaikaa

Have you ever seen a penguin company?…

Right foot,
Poljetaan oik. jalkaa yhtaikaa käsien kanssa

Have you ever seen a penguin company?…

Left foot…
Lisätään vas. jalka (marssitaan paikallaan)

Have you ever seen a penguin company?…

Turn around…
Pyöritään ympäri paikallaan marssien

Have you ever seen a penguin company?…

Knock your head…
Nyökytetään päätä eteenpäin

Have you ever seen a penguin company?…

Tongue out…
Työnnetään kieli ulos suusta (lauletaan näin!)

Have you ever seen a penguin company?
If you look at me a pingvin will you see
Liikeittä jatketaan koko laulun ajan

Penguins! Attention! Penguins! Salut!
Attention = Asento! Salut! = Tervehdys otsalta

Ponipeli

Ohjeet: Asettaudutaan rinkiin. Keskeltä aloittaa yksi tai useampi poni. Ponit lähtevät iloisesti hypellen kiertämään rinkiä laulaen laulua:

Täältä he tulevat poneillansa
Pienillä pinkeillä poneillansa
Täältä he tulevat poneillansa
Ja näin he meille kertoo:

Tässä välissä asettaudutaan vastakkaisen sen henkilön kanssa, jonka kohdalle jäi laulun aikana. Sitten tämän parin kanssa tehdään yhdessä seuraavat liikkeet:

Vatsa, vatsa vatsaa vasten
Kylki, kylki kylkeä vasten
Peppu, peppu peppua vasten
Ja näin he meille kertoo!

Uudet ponit lähtevät vanhojen ponien mukaan kiertämään sisärinkiä iloisesti hypellen ja laulaen laulua. Kaikki edellä oleva toistetaan niin kauan, kunnes kaikki leikkijät ovat ringin sisäpuolella poneina.

Myös amislauluna:

Täältä he tulevat mopoillansa
Pienillä pinkeillä mopoillansa
Täältä he tulevat mopoillansa
Ja näin he meille kertoo:

Vatsa, vatsa vatsaa vasten
Kylki, kylki kylkeä vasten
Peppu, peppu peppua vasten
Ja näin he meille kertoo!

Silmäniskumurhaaja

Ohjeet: Asetutaan rinkiin. Jaetaan roolitus joko niin, että joku on leikinjohtaja ja antaa roolit leikkijöille esimerkiksi piirtämällä selkään, tai sitten jokaiselle jaetaan lappu, jossa rooli kerrotaan. Yksi tai useampi leikkijä piirissä on murhaaja, joka murhaa iskemällä silmää leikkijöille. Piirissä istuessaan leikkijät ryhtyvät katsomaan toisiaan silmiin. Mikäli murhaaja iskee silmää leikkijälle, jota katsoo silmiin, tämä leikkijä kuolee. Leikki loppuu mikäli joku huomaa kuka on murhaaja.

Tyynyralli

Ohjeet: Asetutaan piirin. Käydään jako kahteen, mutta paikkoja ei vaihdeta. Kummallekin ”joukkueelle” annetaan oma tyynynsä. Tyynyä kuljetetaan ringissä aina oman joukkueen leikkijälle, eli joka toiselle. Tyynyä kuljettaessa ei saa jättää väliin ainuttakaan oman joukkueen leikkijää. Toisen joukkueen tyynyyn ei saa koskea.
Leikki aloitetaan niin, että tyynyt lähtevät eri puolilta rinkiä liikkeelle kiertämään rinkiä saman suuntaisesti. Sen joukkueen tyyny, joka ohittaa toisen joukkueen tyynyn, voittaa/saa pisteen.

Hampaattomat eläimet

Ohjeet: Asettaudutaan piiriin. Kaikki puhe tapahtuu niin, että hampaat eivät näy huulien alta. Ideana on, että seuraavalle henkilölle sanotaan olevansa joku eläin, seuraavat pyytää toistamaan ja ensimmäisen toistettua, vastataan tervehtien ja esittäydytään itse. Jos nauraa, tippuu pelistä.

Esimerkki:
Eläin 1: ”Terve, minä olen pingviini.”
Eläin 2: ”Ai mikä?”
Eläin 1: ”Pingviini.”
Eläin 2: ”Terve pingviini, minä olen aasi.”
Seuraavaksi esimerkin eläin 2 aloittaisi saman keskustelusarjan toisella puolellaan ringissä seisovalle eläin 3:lle. Eläintä saa vaihtaa, eli uudella kierroksella eläin 2 voisi olla vaikka orava.

Yhdyssanat näyteltynä

Ohjeet: Valitan kaksi pelaajaa jotka yhdessä miettivät jonkun yhdyssanan esim. pöytälamppu. Pelaajat esittävät yhdyssanan muille pantomiimina niin että toinen esittää pöytää ja toinen lamppua. Muut pelaajat yrittävät arvata yhdyssanan. Arvaaja valitsee itselleen parin jonka kanssa tulee esittämään seuraavaa sanaa. 

Spruit/hik

Ohjeet: ensin valitaan murhaaja siten että ollaan tilassa silmät kiinni ja pelinvetäjä piirtää raksin jonkun selkään. Sen jälkeen lähdetään liikkumaan tilassa sokkona samalla kätellen vastaantulijoita ja sanomalla ”hik” Kun murhaaja kättelee hänen ei tule sanoa mitään. Jos murhaaja kättelee sinua tulee sinustakin murhaaja. Lopulta kaikki ovat murhaajia.

sormiläpsy

Ohjeet: seisotaan piirissä niin että esimerkiksi vasen käsi on kämmen ylöspäin lantion korkeudella ja oikean käden etusormi osoittaa viereisen kämmentä. Kun pelinvetäjä sanoo hep tavoitteena on napata vasemalla puolella olevan sormesta kiinni samalla kun yrität vetää oman etusormesi pois jottei siitä saada otettua kiinni. Pelistä putoaa kun etusormestasi saadaan otettua kiinni.

Papin valkoinen pakettiauto

Ohjeet: Leikkijät muodostavat ympyrän ja ensimmäinen sanoo oman nimensä (Ville) ja, ”Ville sanoo että papin pakettiauto on valkoinen.” seuraava (Matti) sanoo edellisen ja oman nimen ”Matti sanoo että Ville sanoi että papin pakettiauto on valkoinen.” kolmas (Jukka) sanoo edellisten sekä oman nimen ”Jukka sanoo että Ville sanoi että Matti sanoo että papin pakettiauto on valkoinen.”

Jaffapallo

Ohjeet: Pelaajat asettuvat sekaisin pelialueelle. Pelissä on yksi pehmeä pallo jolla saa heittää pelaajia. Jos saat osuman, joudut jäähylle. Jos pelaaja joka poltti sinut palaa, pääset takaisin peliin. Voit myös ottaa pallosta kopin, jolloin heittäjä palaa.

Leikkelykilpa

Ohjeet: Ryhmä jaetaan 4-6 henkilön porukoihin
Jokainen porukka saa sakset ja sanomalehden. Leikinohjaajan annettua merkin porukat alkavat leikellä lehdistä kirjaimia joista kootaan jokaisen etunimi joukkue joiden nimet on ensimmäisenä koossa voittaa

Kääpiösota

Ohjeet: Kaikki leikkijät menevät kyykkyyn ja ottavat käsillään kiinni varpasitaan. Leikissä leikkijät yrittävät liikkua ympäriinsä ja kaataa toisia pelaajia ja saada heidät päästämään irti varpasitaan. Viimeinen pystyssä voittaa.

Peli 21

Ohjeet: kaikki pelaajat ovat samassa tilassa ja sanovat numeroita vuorotellen yhdestä kahteenkymmeneen yhteen yksitellen. Jos kaksi ihmistä sanoo luvun x samaan aikaan tulee alottaa taas 1. Tavoitteena on päästä lukuun 21.

Hartaudet tekevät hyvää meille kristityille. Jumala ei tarvitse rukoustamme, mutta me tarvitsemme sitä. Hartaudet auttavat hiljentymään ja rauhoittumaan. Rukous on tärkeää yhteydenpitoa Luojaamme ja uskon hoitamista. 

Hyvä muistaa hartauden pitämisessä:

• Rutiinit luovat turvallisuutta, hartauden lopussa sisaruspiiri, lauletaan ”Tule kanssani Herra Jeesus” ja lopuksi JSS.
• Jos pidät hartautta kerhossa, se on hyvä toteuttaa aina samassa kohtaa kerhoa. Esimerkiksi alussa tai lopussa.
• Leireillä hartaus pidetään mahdollisuuksien mukaan samaan aikaan päivästä ja samassa tilassa.
• On tärkeää, että puhut hartaudessa asioista, joiden takana voit seistä. Hartaudessa on hyvä olla pohdintaa, sillä voi olla, että muutkin pohtivat samaa juttua.
• Kaikki osallistuvat hartauteen. Se on luonnollinen osa kerhoa ja leiriä.

Hartauden valmistelut:

• Hartaus on valmisteltava etukäteen. Puheita, istumapaikkoja ja kitaranviritystä myöten. Jos haluatte yhteislaulun, muistakaa kertoa se soittajalle.
• Hartaudessa tulee olla rukousta ja Raamatun sanaa.
• Lisäksi hartaudessa voi olla tarina, laulua, musiikinkuuntelua, kuvien katselua, näytelmä…
• Ota huomioon osallistujien ikä.
• Mikäli pidät hartautta leirillä, ota huomioon se, mitä leiripäivän aikana on tapahtunut ja mikä esimerkiksi on ollut rippikoulussa päivän teema. Miten se näkyy hartaudessa?
• Kerhoissa hartauden rakenne kannattaa pitää kerrasta toiseen samanlaisena. Hartaus esimerkiksi alkaa aina kynttilöiden sytyttämisellä, seuraavaksi tulee raamatunluku, sitten laulu jne.
• Kerhonohjaajat saavat erillisen hartausvihkon, jossa on pohja kunkin kerho-kerran hartaudeksi. Jos haluat, voit myös itse muokata ja täydentää hartauksia, jotta saat niistä omanlaisia. Kaikessa tässä kannattaa tehdä yhteistyötä kerhonohjaajaparin kanssa.
• Liikuntakerhoissa hartaus sopii parhaiten alkuun
• Mikäli esim. monitoimikerhossa hartaus pidetään lopussa, on sitä ennen hyvä leikkiä jokin rauhallisempi leikki, siivota askartelut tai muuten valmistella kerholaisia hiljentymiseen.

Hartauden aikana ole itse esimerkkinä. Kun itse toimit levollisesti, se auttaa kuulijoita rauhoittumaan.

Entä jos jännittää?

Hartauden pitäminen on monelle uusi juttu, ehkä jännittäväkin. Osaanko, kelpaanko, onko hartauteni oikeanlainen? Tällaisia ei kannata murehtia. Jokainen hartaus on hyvä silloin, kun siinä tullaan rukouksessa Jumalan eteen. Kun valmistelet ja pidät hartautta oikealla asenteella, siitä tulee ryhmäläisillesi (ja myös itsellesi) hiljentymisen ja Jumalan puhuttelun paikka.

Valmiita hartauksia löydät täältä

Hetkinen, eikös se ole pappi joka saarnaa? Normaalisti jumalanpalvleuksissa onkin, mutta rippikoulussa kaikki on mahdollista. Siksi Alavalla on tapana, että rippikoulujen leirijumalanpalvelusten saarnoista vastaavat isoset. Mutta ei hätää, tähänkin on vinkkejä valmiiksi! Saarnavastuut jaetaan usein ROK 3-leirillä, joilloin teemoja pohditaan yhdessä toinen toisiamme tukien. Lisäksi myös työntekijät ja ryhmäsi isoisonen ovat apunasi.

Mikä on saarnan tarkoitus?

Saarna on pieni puhe uskon vahvistamiseksi. Siinä kerrotaan juuri luetuista raamatunteksteistä ja kyseisen sunnuntain aiheesta. Saarnaaja tuo puheeseen omat mausteensa. Voit rohkeasti kertoa mitä itse ajattelet Jumalasta ja päivän aiheesta.

Saarnojen teemat ja apukysymyksiä teeman ympäriltä

Tässä on suuntaa antavia apukysymyksiä, joita voit käyttää saarnan valmisteluissa. Jos rippikoulussa vietetään iltakirkkoja, voit hyödyntää esimerkiksi valmiita tarinoita tai muita iltahartauteen sopivia elementtejä (esim. pientä toiminnallisuutta). Saarnan tuoksi löytyy myös apua näistä osotteista:

1. Kutsu Jumalan valtakuntaan

• Raamatunkohta: Luuk. 19:1-10
• Jeesus kutsui ihmisiä seuraamaan häntä
• Jotkut lähtivät heti seuraamaan häntä, jotkut empivät hetken ja lähtivät sitten, jotkut hylkäsivät Jeesuksen
• Myös tänä päivänä Jumala kutsuu ihmistä yhteyteensä
• Kutsun voi kokea eri elämänvaiheissa: lapsena, nuorena, aikuisena
• Rippikoulu voi olla sellaista aikaa, jolloin Jumalan kutsu tuntuu voimakkaammin
• Kutsu voi tarkoittaa mm. sitä, että ihminen kokee Jumalan läsnäolon ja haluaa toimia Jumalan työtoverina
• Miten olet itse kokenut Jumalan läsnäolon ja kutsun elämässäsi?
• Onko kutsu vaikuttanut siihen, että olet itse lähtenyt isoseksi?
• Miltä Jumalan kutsu tuntuu? Miltä tuntuu se, että Jumala tahtoo meitä seuraansa? Mitä tämä merkitsee minun uskoni kannalta?

2. Luomakunnan sunnuntai

• Raamatunkohta: Joh. 1:1-4
• ”Se, mitä Jumalasta voidaan tietää, on kaikkien nähtävillä.” Room.1:9
• Jumala on läsnä luomakunnassaan: ihmiset, eläimet ja kaikki näkyvä on olemassa Jumalan ansiosta.
• Luonnon monimuotoisuus puhuu Jumalan olemassaolon puolesta.
• Luonto ei kuitenkaan ole ainoa ”todiste”: erityisesti Raamatussa Jumala on ilmoittanut itsensä meille.
• Ihmisen vastuulla on suojella luomakuntaa ja luontoa.
• Jumala on luonut myös minut: Minä olen ihme, suuri ihme! Ps. 139
• Mitä ajattelen siitä, että Jumala on kaiken luoja? Miltä tuntuu olla Jumalan luoma ihminen?
• Missä itse olen kokenut Jumalan läsnäolon, luonnossa vai jossain muualla?
• Jumala tahtoo meidän pitävän huolta luonnosta. Mitä tämä merkitsee käytännössä? Kierrätystä, ekologista elämäntapaa? Miten itse toimit luonnon hyväksi?

3. Pitkäperjantai

• Raamatunkohta: Joh. 19:16-30
• Pitkäperjantaina muistellaan Kristuksen kärsimystä: Kristus koki kivuliaan kuoleman meidän vuoksemme, hänen ansiostaan meidän syntimme on sovitettu.
• Pitkäperjantain raamatunteksteissä kerrotut tapahtumat aloittavat Raamatun merkityksellisimmän tapahtumaketjun: lopulta ristiinnaulittu Jeesus nousee ylös!
• Siksi pitkäperjantai on voiton päivä, vrt. englanniksi Good Friday.
• Vaikka Kristus voittaa kuoleman, kärsimys kuuluu inhimilliseen elämään
• Ikuisuuskysymys: Jos Jumala on hyvä, miksi maailmassa on pahuutta? Tähän ei kukaan oppinutkaan kristitty ole osannut tyhjentävästi vastata. Ehkä kysymys on jätettävä Jumalan hoitoon: kaikkea ei ole tarkoitettu meidän ymmärrettäväksemme, ainakaan vielä tässä elämässä.
• Kärsimyksien keskellä usko Jumalan hyvyyteen antaa toivoa.
• Miten itse olet kokenut kärsimyksen ongelman? Mitä asiat voivat aiheuttaa kipua rippikouluikäisen nuoren elämässä?
• Mitä on pahuus? Miten se ilmenee maailmassa, entä Suomessa? Onko kaikki pahuus ihmisen aiheuttamaa?
• Mitä voimme tehdä kärsimyksen lieventämiseksi?

4. Pääsiäinen

• Luuk. 24:1-12
• On kristillisen kirkon suurin juhla, silloin juhlitaan ylösnoussutta Kristusta.
• Ortodoksit viettävät pääsiäistä riemullisin menoin: pääsiäisyön messu kestä monta tuntia, sen jälkeen siirrytään juhla-aterialle.
• Tyhjä risti on voin merkki: kärsimys ja kuolema on voitettu!
• Usko ylösnousemukseen on kristillisen kirkon tärkein uskonkappale, se yhdistää eri kirkkokuntia.
• Usko ylösnousemukseen antaa toivoa paremmasta huomisesta ja kantaa tästä elämästä taivaan kotiin.
• Mitä sinulle merkitsee se, että Kristus tahtoi omalla kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan antaa meille elämän?
• Mitä tarkoittaa sovitus ja pelastus? (Jumala ei katso meidän syntejämme, vaan tahtoo meidät luoksensa.)
• Ylösnousemus on ihme. Onko sinun helppo vai vaikea uskoa siihen?

5. Rakkauden kaksoiskäsky, lähimmäinen

• Raamatunkohta: Mark. 12:28-34
• Jumala tahtoo, että rakastaisimme lähimmäistämme, itseämme ja Jumalaa
• Rakkauden kaksoiskäsky kiteyttää sen, mitä Jumala meiltä vaatii.
• Jumalan rakastaminen toteutuu esimerkiksi lähimmäisen rakastamisessa (Matt. 25:31-46) ja siinä, että kunnioitamme Jumalan luomistyötä
• Kaikki rakkaus on peräisin Jumalasta. Jumala rakastaa meitä, ja se synnyttää meissä halua rakastaa.
• Päivän teemaan kuuluu luonnollisesti myös diakonia ja lähimmäisenrakkaus.
• Miten rakkauden kaksoiskäskyä voi toteuttaa arkipäivän elämässä? Mitä lähimmäisenrakkaus sinun mielestäsi tarkoittaa? Miten sinä voit auttaa lähimmäistäsi?
• Mitä on diakonia ja millaista diakoniatoimintaa nuoret voivat tehdä?
• Jumalan silmissä jokainen on kaunis ja tärkeä. Hän rakastaa jokaista ihmistä. Mitä sinä haluaisit sanoa esim. koulukiusaajille tai muita halveksiville ihmisille?
• Ketkä ovat meidän lähimmäisiämme? Miten meidän tulisi auttaa kaukana asuvia lähimmäisiämme?

6. Helluntai

• Raamatunkohta: Joh. 14:23-29
• On seurakunnan syntymäpäiväjuhla ja sitä juhlitaan Pyhä Hengen vuodattamisen kunniaksi.
• Silloin opetuslapset saivat Pyhän Hengen eli rohkaistuivat puhumaan Jeesuksesta ja hänen ylösnousemuksestaan eteenpäin.
• Pyhä Henki on yhtä tärkeä osa kolminaisuutta kuin Isä Jumala ja Jeesus.
• PH vaikuttaa yhä maailmassa, sen antaman voiman ansioista kristillinen kirkko on syntynyt ja seurakunnat ovat olemassa.
• PH:n avulla kristityt ovat rohkaistuneet kertomaan Jeesuksesta. Esimerkiksi rippikoulut ovat osoitus tästä.
• Mitä seurakunta merkitsee sinulle? Miksi olet lähtenyt isoseksi ja seurakunnan toimintaan mukaan? Entä jos seurakuntaa ei olisi, mitä elämästäsi puuttuisi?
• Mitä ajattelet siitä, että olet yksi Jeesuksen seuraajista ja omilla taidoillasi viet eteenpäin sanomaa hänestä?
• Mikä tekee nuoresta seurakuntanuoren? Ketkä ovat tervetulleita seurakuntaan?

EXTRA. Näitä käytetään vain, jos ohjaajat päätyvät näihin.

* Pyhäinpäivä

• Raamatunkohta: Matt. 5:1-12
• Pyhäinpäivää vietetään loka-marraskuun vaihteessa lauantaina
• Tapana on käydä hautausmaalla sytyttämässä kynttilä edesmenneelle läheiselle
• Surun, ikävän, kaipauksen päivä
• Pyhäinpäivänä puhutaan iankaikkisuudesta ja taivaan kodista.
• Miltä tuntuu ajatus siitä, että elämä ei ole ikuista?
• Miltä tuntuu ajatus taivaan kodista?
• Onko kuolema mielestäsi pelottava tai ahdistava asia?
• Mitä haluaisit sanoa ihmiselle (itselle tai toiselle) elämän päättymisestä

* Perheen sunnuntai

• Raamatunkohta: Mark. 10:13-16
• Seurakuntaa verrataan Uudessa testamentissa kotiin ja perheeseen: puhutaan Jumalan perheväestä, veljistä ja siskoista jne, Taivaallisesta isästä jne.
• Historian saatossa perhe on ollut yhteiskunnan perusyksikkö, eri aikoina perhe on määritelty eri tavalla
• Nykyään kirkko pyrkii tukemaan perheitä. On perheneuvontaa, perhekerhoja, päiväkerhoja, perhetapahtumia…
• Tämän saarnan kohdalla on hyvä pohtia esim. ihmisen luontaista tarvetta kuulua erilaisiin yhteisöihin
• Mitä oma perheesi merkitsee sinulle?
• Mikä merkitys ja rooli on ystävillä?
• Miten perheenjäsenet voisivat tukea toisiaan, milloin perhe voi hyvin?
• Mikä merkitys anteeksi pyytämisellä ja anteeksi saamisella on perhe-elämässä?