Siirry sisältöön

Ristiäiset

Kastejuhlassa eli ristiäisissä ihminen saa kasteen, jonka myötä hänestä tulee seurakunnan ja kirkon jäsen. Kasteelle voit tulla minkä ikäisenä tahansa.

Ristiäiset voi järjestää kirkossa tai muussa seurakunnan tilassa, kotona tai muualla juhlatilassa.

Pappi sytyttää kastekynttilän toisen kynttilän avulla.
Kastemaljaan kaadetaan kannulla vettä.
Nainen pitää sylissään kastettavaa vauvaa papin ollessa vieressä.
Pieni vauva on naisen sylissä ja katsoo hänen olkapäänsä takaa.

Miksi kaste?

Kastemaljan äärellä juhlitaan ainutlaatuista elämää. Jokainen ihminen on arvokas, ja kaste muistuttaa siitä kaikissa elämän vaiheissa.

Ristiäiset eli kastejuhla on iloinen kirkollinen juhla. Pienen lapsen kastejuhlassa tärkeintä on uuden elämän alku. Kaste on paras lahja, jonka vanhemmat voivat antaa lapselleen.

Kasteessa kastetusta tulee Jumalan lapsi, kristitty ja seurakunnan jäsen. Samalla hän liittyy suurempaan yhteisöön ja turvaverkkoon, joka kulkee mukana elämän kaikissa vaiheissa.

Ristiäisiin kokoontuvat kastettavan läheiset – ihmiset, jotka kulkevat kastetun rinnalla ja tukevat häntä elämässä. Kastejuhlaan osallistuminen on monelle tärkeä ja ikimuistoinen hetki.

Kastettava vauva on nuoren pojan sylissä, ja pappi ja läheiset ovat nostaneet kätensä siunatakseen vauvaa.

Juhlapäivä

Ristiäisjuhla voi olla pienimuotoinen tai suurempi tilaisuus. Se voidaan pitää kotona, mummolassa, kirkossa tai jossakin muussa teille tärkeässä paikassa.

Ristiäisjuhlaan ei liity lapsen kastamisen lisäksi muita pakollisia osia. Toisille ristiäisiin liittyy suvun perinteitä, toiset taas haluavat tehdä juhlasta omannäköisensä.

On tärkeää, että juhla suunnitellaan teidän näköiseksenne. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Voitte järjestää juhlan seurakunnan tiloissa, jolloin kotia ei tarvitse siivota juhlakuntoon. Apua kannattaa pyytää ja ottaa vastaan – esimerkiksi sukulaisilta, ystäviltä tai seurakunnalta.

Kastepappi kuuntelee toiveitanne, jotta juhla tuntuisi juuri teidän näköiseltänne ja jäisi lämpimänä muistona mieleen. Kaste ja papin tulo juhlaan ovat maksuttomia.

Sopivan musiikin juhlaan saa valita itse. Kastetilaisuuden virsiin voi tutustua esimerkiksi Virsikirja.fi-sivustolla(siirryt toiselle sivustolle, avautuu uuteen ikkunaan).

Kastekynttilän sytytys

Mistä asioista ristiäiset koostuvat?

Kastejuhlan järjestämiseen ei ole olemassa virallisia ohjeita. Tässä kuitenkinkin vinkkilista avuksi ja tueksi helpottamaan ristiäisten suunnittelua.

Juhlapäivästä sopiminen

Lapsen syntymän jälkeen noin parin viikon kuluessa lapsen äiti saa postitse lomakkeen lapsen tietojen ilmoittamisesta joko seurakunnasta tai Digi- ja väestötietovirastosta (DVV). Tämän jälkeen voi sopia ristiäisten järjestämisestä.

Ota yhteyttä oman asuinalueesi seurakunnan toimistoon ja varaa aika ristiäisille. Voit myös olla yhteydessä suoraan tuttuun pappiin.

Vauvan nimi pitää ilmoittaa Digi- ja väestötietoviraston rekisteriin kolmen kuukauden kuluessa syntymästä. Usein ristiäiset pidetään ennen sitä, jolloin pappi vie kasteen jälkeen lapsen nimen ja kastetiedot kirkon ja Digi- ja väestötietoviraston rekisteriin.

Kaste voidaan toimittaa myös myöhemmin. Tässä tilanteessa vanhempien tulee itse ilmoittaa nimi Digi- ja väestötietovirastoon kolmen kuukauden kuluessa syntymästä. Lue lisää Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilta(siirryt toiselle sivustolle, avautuu uuteen ikkunaan).

Kummit

Kastettavalla pitää olla ristiäisissä vähintään yksi konfirmoitu kummi, joka kuuluu evankelis-luterilaista uskoa tunnustavaan kirkkoon. Kummin ei tarvitse olla Suomen kansalainen. Ylärajaa kummien määrällä ei ole. Jos kummin löytäminen tuntuu vaikealta, asiasta kannattaa jutella papin kanssa.

Kummin tehtävänä on tukea kastettua hänen kristillisessä uskossaan, rukoilla kastetun puolesta, toimia hänelle kristityn ihmisen esikuvana ja toimia kastetoimituksen todistajana. Kummin tehtävänä on myös tukea vanhempia tai huoltajia kastetun kristillisessä kasvatuksessa.

Kummi on lapselle tärkeä ystävä ja turvallinen aikuinen. Kummius rakentuu pienistä asioista: yhteisestä ajasta, muistamisesta ja luottamuksesta. Kummina voi olla useammalle lapselle.

Papin tapaaminen

Ennen ristiäisiä sovit papin kanssa tapaamisen, joka on hyvä pitää noin pari viikkoa ennen juhlapäivää. Voitte tavata kotona, seurakunnan tiloissa tai keskustella esimerkiksi videopuhelun kautta. Tapaamisessa pappi kuulee perheenne kuulumisia ja käy kanssanne läpi kasteeseen ja juhlan järjestelyihin liittyviä asioita.

Kastepuku

Vauvalle voi hankkia kastemekon. Monissa suvuissa kastemekko kulkee perintönä vauvalta toiselle. Kuopion seurakunnilla on myös kastemekkoja, joita voi lainata. Voit tiedustella kastemekkoa samalla, kun varaat ajan ristiäisille seurakunnan toimistosta.

Kastemekko ei kuitenkaan ole ristiäisissä välttämättömyys. Vauvan voi pukea kasteelle yhtä hyvin myös omiin vaatteisiinsa. Isompien lasten ja aikuisten kasteessa seurakunnasta saa kastepuvuksi valkoisen alban.

Kastejuhla

Kastetilaisuutta varten tarvitaan pöytä, jolle asetetaan kastemalja. Kastevedeksi käy lämmin hanavesi, ja lapsen pään kuivaamista varten on hyvä varata pieni liina. Pappi tuo mukanaan kastekynttilän ja tarvittaessa myös Raamatun.

Kastejuhlaan kuuluu kastamisen lisäksi rukousta, Raamatun lukua, musiikkia ja papin puhe. Juhlaan voi lisätä lauluja, soittoa tai runoja. Kukat, kynttilät ja koristeet tuovat juhlaan tunnelmaa, mutta ne eivät ole pakollisia.

Pienen vauvan ristiäiset järjestetään lapsen ehdoilla. Ei haittaa, jos vauva itkee tai tulee nälkä. Kastetilaisuus voidaan keskeyttää hetkeksi, jos vauva tarvitsee taukoa.

Vauvan nimi

Lapselle saa antaa nimilain(siirryt toiselle sivustolle, avautuu uuteen ikkunaan) mukaan enintään neljä etunimeä. Nimessä saa näkyä persoonallisuus ja luovuus, mutta sen tulee täyttää etunimelle asetetut edellytykset.

Nimiehdotuksiin voi tutustua esimerkiksi Nimipalvelusta(siirryt toiselle sivustolle, avautuu uuteen ikkunaan), jossa on tietoa suosituista nimistä eri vuosina.

Vanhemmat saavat itse päättää, milloin he kertovat vauvan nimen.

Kastetun nimen ilmoittaminen seurakunnassa

Kastetun nimi voidaan ilmoittaa kasteen jälkeen jumalanpalveluksessa, seurakunnan ilmoituksessa lehdessä ja verkkosivuilla sekä kirkon kastepuussa. Tietoja ei ilmoiteta ilman vanhempien suostumista. Asiasta sovit papin kanssa ennen ristiäisiä.

Kuopion seurakuntien kirkolliset ilmoitukset

Tutustu kastevirsiin

Avoinna olevan virsikirjan päälle on aseteltu kauniita valkoisia sireenejä. Auriko kimmeltää nuottipaperilla.

Varaa tila juhlaasi

Kuopion seurakunnilla on paljon kauniita tiloja juhlaanne varten.

Puijon kirkon kirkkosali.

Kaste kaikenikäisille

Kasteelle voit tulla minkä ikäisenä tahansa.

Alle 12-vuotias lapsi voidaan kastaa ja liittää kirkon jäseneksi, jos hänen vanhempansa tai huoltajansa on kirkon jäsen. Kaste edellyttää huoltajien suostumusta. 12–14-vuotiaan lapsen kastamiseen tarvitaan huoltajien ja kastettavan kirjallinen suostumus.

Kirkkoon kuulumatonkin nuori voi osallistua rippikouluun(avautuu uuteen ikkunaan) yhdessä toisten nuorten kanssa. Jos hän haluaa rippikoulun jälkeen liittyä kirkon jäseneksi, hänet kastetaan ennen konfirmaatiota. 15 vuotta täyttänyt lapsi voi itse liittyä kirkon jäseneksi huoltajien kirjallisella suostumuksella.

Myös aikuisena voi tulla kastettavaksi. Ennen kuin aikuinen kastetaan, pappi käy hänen kanssaan läpi kirkon uskoon, oppiin ja perinteisiin liittyviä asioita. Tätä kutsutaan aikuisrippikouluksi. Kaikki seurakunnat järjestävät pyydettäessä aikuisrippikoulun joko yksityisesti tai ryhmässä.

Tutustu aikuisrippikouluun
Kämmenellä risti ketjussa.

Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut. Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä.

Psalmi 139

Toimintaa vauvaperheille

Vauva hyväntuulisena äidin sylissä.

Tervetuloa mukaan toimintaan!

Lapsia vanhempien ja isovanhempien kanssa kirkossa laittamassa rahaa kolehtihaaviin.