Tila ja taide
Vuonna 1815 valmistunut Kuopion tuomiokirkko edustaa rakennustyyliltään empireen vivahtavaa uusklassismia. Tyylin ominaispiirteet ovat nähtävissä erityisesti alttariseudun ja saarnatuolin koristelussa.
Kirkko on pitkän historiansa aikana käynyt läpi useita saneeraustöitä sekä tyylillisiä aikakausia, joista muistuttavat kirkkosalin seinille sijoitellut taideteokset. Viimeisin laaja peruskorjaus valmistui vuonna 2016 kirkon 200-vuotisjuhlien kynnyksellä.
Alttari
Kirkon alttarin ilmiasu on vaihdellut tuntuvasti aikakausien ja tyylisuuntausten mukana. Nykyisessä asussaan alttari on uskollinen kirkon alkuperäiselle, hillityn juhlavalle uusklassiselle tyylille.
Pysyvin elementti alttarilla on ollut Berndt Godenhjelmin vuonna 1843 maalaama alttaritaulu Ristiinnaulittu
Alttarin ilmiasu elää myös kirkkovuoden rytmissä. Tuomiokirkon kirkkotekstiilit on suunitellut vuonna 1961 tekstiilitaiteilija Dora Jung. Nykyisin käytössä olevat antependiumit ovat tekstiilitaiteilija Hanna Korvelan vuonna 2003 suunnittelemat.
Saarnastuoli
Tyylillisesti uusklassismia edustavan Kuopion tuomiokirkon saarnastuolin muotokielessä ja kultaornamenteissa voi nähdä vaikutteita alkavasta empiretyylistä, joka levisi Napoleonin hovista Pohjoismaihin 1810-30-luvuilla.
Badalkiinin eli saarnastuolin suojakatoksen alapinnalla lentää kyyhky, joka on Pyhän Hengen vertauskuva.
Kastepuu – Sinä olet ihme
Tuomiokirkon lastennurkkauksessa sijaitseva kastepuu on kirkkosalin uusin tulokas. Joulukuussa 2022 käyttöön otetun kastepuun on suunnitellut ja toteuttanut taiteilija Jaana Partanen ja arkkitehti Heikki Lamusuo.
Teoksen nimi on Sinä olet ihme, joka on viittaus kastejuhlissa usein luettavaan psalmiin 139:13-14:
”Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut. Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä”.
Jokaiselle vuoden mittaan kastetulle tuomiokirkkoseurakunnan jäsenelle ripustetaan kastepuuhun lehväksi oma silkkinauhaan solmittu kristalli, johon on kirjoitettu kastetun ristimänimi ja kastepäivämäärä.
Kastepuun kristallit ovat kierrätysmateriaalia, nimittäin tuomiokirkon entisten kattokruunujen kristalleita.
Useimmiten kastettavaa muistetaan Tuomiokirkon messussa kastejuhlaa seuraavan viikon sunnuntaina. Messun jälkeen kasteperhe voi halutessaan itse ripustaa kristallin kastepuuhun.
Tuomiokirkon kappeli
Kappeli sijaitsee sakastin yläpuolella. Kappeliin mahtuu 24 henkilöä. Tilaan on jyrkät portaat (ei hissiä). Käynti kappeliin Vuorikadun puolelta. Kappeli soveltuu tunnelmaltaan erinomaisesti pienimuotoisempiin vihkitoimituksiin sekä kastejuhliin, mutta kahvitarjoilun järjestäminen tilassa ei ole mahdollista.
Kappelissa ei ole pianoa eikä flyygeliä. Hää- tai kastejuhlan musiikkien toteutusta voi miettiä yhdessä papin kanssa.
Varausta tehdessä kannattaa ottaa huomioon mahdollinen äänihaitta, jos kirkkosalissa samaan aikaan toinen toimitus.
Kappelin varaus seurakunnantoimistosta p. 040 4848 248 ma–pe klo 9–15
Kellotorni
Kuopion tuomiokirkon kellotorni ei ole turvallisuussyistä avoinna yleisölle, mutta tämän sivun kautta voit kurkistaa sisälle sen ajan patinoimaan historiaan.
Kellotornin silhuetti on piirtynyt lähtemättömästi kuopiolaiseen mielenmaisemaan aina kaupungin vaakunaa myöten. Kirkon historian varrella kellotornin puuportaita ovat kuluttaneet kellonsoittajien lisäksi kaupungin palovahdit, sota-aikana ilmavalvojat sekä vuosikymmenten saatossa useat valokuvaajat Victor Barsokevitschista
Kirkon arkkitehtuuri ja taide
Tuomiokirkon alttarialueen yleisilme muuttui huomattavasti vuonna 1925 valmistuneiden muutostöiden myötä.
Uuteen dekoratiiviseen sisustukseen kuuluivat muun muassa alttarin sivuilla olevien kaksoispilastereiden koristemaalaukset sekä taidemaalari Urho Lehtisen alttaritaulu Elävän veden lähde, joka sijoitettiin Godenhjelmin alttaritaulun Ristiinnaulittu alapuolelle samoihin kehyksiin.
Uusin tulokas kirkkosalissa on kastepuu, joka otettiin käyttöön adventtina 2022.
Lähetyskynttelikkö
Kauppakadun puoleisessa sivuristissä sijaitsevan lähetyskynttelikön on suunnitellut kuvanveistäjä Väinö Lätti vuonna 1995.
Kynttelikön yläpuolella oleva maalaus Elävän veden lähde on taiteilija Urho Lehtisen 1920-luvulla maalaama.
Voit halutessasi hiljentyä lähetyskynttelikön äärellä ja sytyttää rukouskynttilän. Kynttelikön yhteydessä on kolikkolipas, johon voit jättää sopivaksi katsomasi maksun sytytetystä kynttilästä tai muuten vain kolehtisi lähetystyölle. Lippaan tuotto tilitetään Kuopion tuomiokirkkoseurakunnan lähetyskohteille.
Tuomiokirkon kuoriurut
Kuoriurut on rakentanut ruotsalainen Robert Gustavsson Orgelbyggeri 2004
Vaikka kuoriuruissa on vain 12 äänikertaa, se tarjoaa lukuisia klassisia soolorekisteröintimahdollisuuksia, vaikkakin sen päätarkoitus on toimia säestyssoittimena kirkkokonserteissa yhdessä kuorojen ja orkestereiden kanssa sekä pienimuotoisissa jumalanpalveluksissa, hartauksissa, vihkimisissä ja kasteissa.<
Tuomiokirkon pääurut
Tuomiokirkon nykyiset, järjestyksessään neljännet, urut valmistuivat 1986.
Pääurut on rakentanut tanskalainen urkurakentaja Bruno Christensen & Sønner Orgelbyggeri.
Julkisivu Bruno Christensen.
Äänitys Finn Dahlqvist.
Sähköasennustyöt Aksel Christensen.
Dispositio Erkki Tuppurainen, Eero Väätäinen, Bruno Christensen.
Miksi kellotornin paikkaa vaihdettiin?
Kuopion tuomiokirkon tornia ei toteutettu Tukholman yli-intendentinviraston vuonna 1795 tekemien piirustusten mukaisena. Tornimuutoksen suunnittelijasta ja muutoksen taustasta ei ole säilynyt asiakirjoissa varmoja tietoja. Todennäköisesti muutoksen on suunnitellut rakennustöitä toisessa rakennusvaiheessa johtanut arkkitehti Pehr Granstedt. Muutos liittyy ensisijaisesti siihen, että kesken kirkon rakentamisen torniin päätettiin sijoittaa aikakello. Toteutettu torni on selkeästi alun perin ajateltua korkeampi.
Petter Bergströmin vanhat alttaritaulut
Bergströmin maalaukset olivat alttaritauluina Tuomiokirkkoa edeltäneessä puukirkossa 1700-luvun lopulla.
Nykyistä Kuopion Tuomiokirkkoa on edeltänyt neljä puista kirkkoa. Niistä viimeinen valmistui vuonna 1730 palaneen kirkon tilalle, ja on nykyisen kirkon edeltäjä. Maalari Petter Bergström maalasi sinne neljä taulua, joista kaksi, ”Ristiinnaulitseminen” ja ”Pyhän ehtoollisen asettaminen” ovat säilyneet nykypäivään asti.
Molemmat taulut olivat todennäköisesti alttaritauluina vanhassa kirkossa 1700-luvun loppupuolella, ja ehtoollinen sekä Kristuksen ristiinnaulitseminen olivatkin silloin tavanomaisia alttaritaulujen aiheita. Oli myös yleistä, että niitä esittävien taulujen yläpuolella alttarilla oli vielä ylösnousemusaiheinen maalaus, jollainen toinen Bergströmin tuhoutuneista maalauksista olikin.
Maalari Petter Bergström oli ruotsalainen, mutta hän asui vuosina 1739-1749 eri puolilla Suomea. Bergström on tehnyt lukuisia maalauksia eri Suomen kirkkoihin. Niiden aiheena on useimmiten ollut ristiinnaulitseminen.
Liturgiset värit
Liturgisia värejä on Suomen luterilaisen kirkon kirkkovuodessa viisi: valkoinen, vihreä, punainen, violetti ja musta. Liturgiset värit korostavat kirkkovuoden sisältöjä. Jumalanpalveluksissa kirkkotekstiilit sekä tietyt osat papin liturgisesta vaatetuksesta ovat päivän liturgisen värin mukaisia. Yleensä pyhäpäivän väriä käytetään koko seuraavan viikon ajan.
Kirkon esittelyt ryhmille
Voit ottaa yhteyttä Jouko Mertaseen kirkon esittelystä ryhmälle:
Valkoinen väri Tuomiokirkon liturgisena värinä näkyy mm. kirkkotekstiileissä.
