Perhejuhlat

Ennen vihkimistä avioliiton esteet on tutkittava. Sillä varmistetaan, että avioliitto on lain mukaan sallittu, ja pari voi mennä naimisiin. Esteiden tutkinnan voi hoitaa ev.lut.kirkon asiointipalvelussa.

Avioliitto solmitaan joko kirkollisena vihkimisenä tai siviilivihkimisenä. Siviilivihkimisen jälkeen liitto voidaan siunata kirkossa.
Mikäli avioliitto on solmittu aiemmin maistraatissa tai Digi- ja väestötietovirastossa, se voidaan siunata kirkossa.

Kirkkohäät on mahdollista järjestää silloin, kun puolisot ovat rippikoulun käyneitä ja ev.lut, kirkon jäseniä. Kirkkohäät onnistuvat myös silloin, kun vihittävistä toinen kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja toinen johonkin muuhun kristilliseen kirkkoon tai kristilliseen uskontokuntaan Suomessa tai ulkomailla. Kristillisiä kirkkoja ovat esimerkiksi ortodoksinen kirkko, katolinen kirkko sekä helluntaikirkko, adventtikirkko, vapaakirkko ja baptistikirkko.

Lapsi on ihme juuri sellaisena kun hän on. Hän on ainutkertainen ja äärimmäisen arvokas. Ristiäiset on iloinen kirkollinen juhla, jonka keskipisteenä on uusi pieni ihminen.

Ristiäisjuhlassa luodaan lapsen ensimmäiset ihmissuhteet, mutta myös ylläpidetään vanhempien suhteita tärkeisiin ihmisiin. Läheisistä muodostuu yhteinen turvaverkko, joka parhaimmillaan suojaa lasta läpi elämän. Ristiäisiin osallistuminen on ikimuistoinen asia.

Tuleva kummi on yleensä tärkeä ihminen lapsen vanhemmille. Kummeja valitessaan vanhempien kannattaa miettiä, mitä he kummilta toivovat ja odottavat. On hyvä keskustella asiasta myös tulevan kummin kanssa, jotta kummisuhteesta tulee kaikkien odotusten mukainen. Kummina voivat toimia niin sukulaiset kuin ystävätkin.

Kastettavalla lapsella tulee olla kirkkolain (2023) mukaan vähintään yksi kirkkoon kuuluva kummi. Ylärajaa kummien määrällä ei ole. Kummius on elinikäistä eikä sitä voi keneltäkään pois ottaa. Kummina voi olla useammalle lapselle.

Ristiäiset alkavat virrellä tai muulla musiikilla. Jokainen voi valita juhliinsa mieleisensä musiikin. Lastenvirret ja kaikki virret teemoittain löydät kirkon verkkovirsikirjasta. Tälle Spotify-listalle on kerätty ristiäisiin sopivia lauluja.

Pappi aloittaa siunauksella. Pappi pyytää vanhempia kertomaan, minkä nimen he ovat lapselle valinneet tai pappi voi kertoa nimen vanhempien puolesta. Nimen ilmoittaminen kastetoimituksessa kertoo siitä, että lapsi kutsutaan nimeltä seurakunnan jäseneksi.

Toimitukseen kuuluu, että ennen kastetta pappi kysyy vanhemmilta, haluavatko he, että lapsi kastetaan kristilliseen uskoon. Pappi voi myös sopia vanhempien kanssa, että kysymyksen sijaan pappi toteaa asian. Vanhemmilta ja kummeilta kysytään myös, haluavatko he huolehtia lapsen kristillisestä kasvatuksesta. Tämän jälkeen pappi tekee ristinmerkin lapsen otsaan, ja kaikki läsnä olevat rukoilevat yhdessä lapsen puolesta.

Rukouksen jälkeen on papin puhe, johon pappi yleensä nostaa aiheita, joista hän on yhdessä vauvan vanhempien kanssa kastekeskustelussa sopinut.

Varsinainen kastetoimitus tapahtuu kastemaljan äärellä. Vauva voi olla kastetoimituksen aikana kummin, vanhemman tai jonkun muun aikuisen sylissä. Kasteessa pappi kastelee lapsen pään kolme kertaa vedellä, sanoo lapsen nimen sekä sanat: ”Minä kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.” Tämän jälkeen lapsi siunataan niin, että pappi sekä vanhemmat ja kummit asettavat kätensä lapsen pään päälle.

Kasteen jälkeen voidaan sytyttää kastekynttilä. Lopuksi rukoillaan vielä yhdessä ja lauletaan yleensä virsi.

Nuoren ja aikuisen kasteeseen on kirkollisten toimitusten kirjassa oma kaavansa. Kirkon jäseneksi liittymiseen ja kirkosta eroamiseen sovelletaan uskonnonvapauslakia.

• Alle 12-vuotias lapsi voidaan liittää kirkon jäseneksi, jos hänen vanhempansa tai huoltajansa on kirkon jäsen. Kaste edellyttää huoltajien suostumusta.
• 12–14-vuotiaan lapsen kastamiseen tarvitaan huoltajien ja kastettavan kirjallinen suostumus.
• Kirkkoon kuulumatonkin nuori voi osallistua rippikouluun yhdessä toisten nuorten kanssa. Jos hän haluaa rippikoulun jälkeen liittyä kirkon jäseneksi, hänet kastetaan ennen konfirmaatiota. 15 vuotta täyttänyt lapsi voi itse liittyä kirkon jäseneksi huoltajien kirjallisella suostumuksella.

Ennen kuin aikuinen kastetaan, pappi käy hänen kanssaan läpi kirkon uskoon, oppiin ja perinteisiin liittyviä asioita. Tätä kutsutaan aikuisrippikouluksi. Kaikki seurakunnat järjestävät pyydettäessä aikuisrippikoulun joko yksityisesti tai ryhmässä.