Historia
Kuopion tuomiokirkko on viides vuonna 1552 Kuopionniemelle perustetun seurakunnan kirkoista. Sitä alettiin rakentaa Per Wilhelm Palmrothin Tukholmassa laatimien piirustusten mukaan 1805.
Suomen sota keskeytti rakentamisen 1808 ja kirkko valmistui Granstedtin johdolla loppuvuodesta 1815 ja se vihittiin käyttöön 7.4.1816.
Tuomiokirkon historia
Vuodesta 1806 tähän päivään
Kivikirkko Kuopioon 1815
Kirkko kuopiolaisten näköiseksi 1816-50
Hiippakunnan pääkirkoksi 1851
Koristeellinen aikakausi 1925-60
Ennallistamista ja modernisointia 1960-luvulla
Kivikirkon rakentaminen Kuopioon 1815
Kuopion tuomiokirkko on viides vuonna 1552 Kuopionniemelle perustetun seurakunnan kirkoista. Sitä alettiin rakentaa Per Wilhelm Palmrothin Tukholmassa laatimien piirustusten pohjalta vuonna 1806.
Rakennustöitä johti kuuluisa pohjanmaalainen kirkonrakentaja Jakob Rijf, jonka muistokivi on kirkon pääeteisessä. Suomen sota keskeytti rakentamisen vuosiksi 1808-13. Rijfin yllättäen kuoltua kirkko valmistui luutnantti Pehr Granstedtin johdolla loppuvuodesta 1815 ja se vihittiin käyttöön 7.4.1816.
Kirkko kuopiolaisten näköiseksi 1815-1850
Kasvava käsityöläiskaupunki somistaa kirkkoaan.
Kuopiolaisten kivikirkko säilyi valmistuttuaan 1815 sisätiloiltaan lähes muuttumattomana useita vuosikymmeniä kaupungin laajetessa kirkon ympärillä.
Kirkon esineistöä kartutettiin vähän kerrassaan lahjoituksin. Monet kirkon käyttöesineistä olivat kuopiolaisten käsityöläisten valmistamia tai paikallisten kirkkoherrojen ja porvarien lahjoittamia.
Kuopion tuomiokirkon vanhin esineistö muodostaakin kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokoelman paikallista käsityötaitodonnäytteitä Amanda Malmbergin messukasukoista kuopiolaisten hopeaseppien ehtoollisastiastoihin.
Näkyvimpinä muutoksina kirkko sai ensimmäiset urut vuonna 1839 ja yhä käytössä olevan alltaritaulun 1843.
Kuopion hiippakunnan pääkirkoksi 1851
Vuonna 1851 Suomeen perustettiin läntisen Turun ja itäisen Porvoon hiippakunnan rinnalle kolmas, pohjoinen hiippakunta, jonka piispanistuin sijoitettiin Kuopioon. Kuopion kirkosta tuli tällöin hiippakunnan pääkirkko ja se on kantanut siitä asti nimeä Kuopion tuomiokirkko.
1800-luvun loppupuolella Kuopiossa vaikutti useita valtakunnallisesti näkyviä kulttuuripersoonia, joiden myötä uudet modernit aatteet nousivat näkyvästi myös kirkolliseen keskusteluun. Tunnetuin esimerkki tästä on piispa Gustaf Johanssonin ja kirjailija Minna Canthin käymät väittelyt tasa-arvosta.
Kuopion hiippakunnan piispanistuin siirrettiin tsaari Nikolai II julistuksella Kuopiosta Ouluun kesäkuussa 1900. Hiippakunnan nimi muutettiin Oulun hiippakunnaksi vuonna 1923. Nykyinen Kuopion hiippakunta perustettiin vuonna 1939.
Tuomiokirkon koristeellinen aikakausi 1925-60
Kirkon alkuperäinen luonne säilyi varsin puhdaspiirteisesti uusklassismia edustavana aina 1920-luvun puoliväliin saakka, jolloin alkoi 1960-luvun alkuun kestänyt koristeellinen aikakausi.
Kirkon sisämaalaustöiden uusiminen 1920-luvun alussa laajeni vähitellen käsittämään koko kirkon taiteellisen koristamisen, joka toteutettiin arkkitehti Kauno S. Kallion laatimien suunnitelmien pohjalta.
Vuonna 1939 perustettiin uusi Kuopion hiippakunta, joka kattoi alueellisesti silloisen Kuopion läänin ja Kainuun seurakunnat. Samalla Kuopion tuomiokirkosta tuli toistamiseen hiippakunnan pääkirkko.
Ennallistamista ja modernisointia, 1960-2004
Tuomiokirkon koristeellinen (1925-60) vaihe päättyi, kun kirkkotilan modernisoinnin ja peruskorjauksen yhteydessä 1950-luvun lopulla sisätilan arkkitehtuuri päätettiin palauttaa pääosin ennen vuotta 1925 vallinneeseen asuunsa.
Remontissa yhdistyi paluu alkuperäiseen uusklassiseen kirkkotilaan sekä modernin arkkitehtuurin pelkistettyjen sisätilojen ihanteet onnistuneella tavalla. Tyylillisesti ehjää kokonaisuutta täydensivät samaan aikaan hankitut Dora Jungin kirkkotekstiilit
Kuopion väkiluvun kasvaessa ja kaupungin laajetessa yhä uusille lähiöasuinalueille Kuopion tuomiokirkkoseurakunnasta itsenäistyivät Männistön, Alavan ja Puijon seurakunnat ja myös Kallaveden seurakunnaksi nimensä vaihtanut Kuopion maaseurakunta sai oman kirkkonsa 1983. Vaikka jumalanpalvelusyhteisö on näin eriytynyt, Tuomiokirkko on säilyttänyt kuitenkin asemansa hiippakunnan suosituimpana vihkikirkkona.
1960-luvun remontin jälkeen merkittävimpiä muutoksia kirkkotilassa ovat olleet uusien urkujen
Kuvassa Dora Jungin kirkkotekstiilit.
Kuopion tuomiokirkko 200 vuotta
Viimeisin laaja peruskorjaus Kuopion tuomiokirkkoon tehtiin kirkon 200-vuotisjuhlavuoden yhteydessä vuonna 2014-15. Kirkon sisätilojen sävymaailma palautettiin 1900-luvun alun mukaiseksi, tyylillisesti lähemmäs alkuperäistä.
Remontin jälkeen kirkko vihittiin uudelleen käyttöön ensimmäisenä adventtisunnuntaina marraskuussa 2015, josta käynnistyi kirkon 200-vuotisjuhlavuosi.
Tuomiokirkosta lyhyesti
Tässä poimintoja muutamista yksityiskohdista Tuomiokirkon historiassa.
Tuomiokirkko – Piispan kotikirkko
Tuomiokirkko (ruots. domkyrka) merkitsee hiippakunnan pääkirkkoa. Sanan alkuosa perustuu kuitenkin vuosisatoja vanhaan käännösvirheeseen: latinan kielen sana domus merkitsee ’kotia’ tai ’taloa’ eikä sillä ole mitään tekemistä ’tuomion’ kanssa. Alunperin termi onkin merkinnyt piispan kotikirkkoa.
Kuopion tuomiokirkko säilytti nimensä senkin jälkeen, kun hiippakunnan hallinto siirtyi Kuopiosta Ouluun vuonna 1900 ja hiippakunnan nimi vaihtui Oulun hiippakunnaksi vuonna 1923.
Vastaavalla tavalla Suomessa on tälläkin hetkellä Savonlinnan tuomiokirkko, vaikka Savonlinnan hiippakunta oli toiminnassa vain vuodet 1897-1925.
Kirkon karttuva esineistö
Kirkon valmistuttua käytössä oli alkuun entisen puukirkon esineistöä, kuten hopeakalkki ja pateeni. Vähän kerraasaan vanha alkoi kuitenkin korvautua uusilla.
Vanhin yhä käytössä oleva ehtoollisastia on kirkkoherra Arvid Wallgrenin vuonna 1811 lahjoittama öylättirasia, joka on kuopiolaisen Lars Östmanin valmistama. Myöhemmin kirkkoon saatiin niin ikään lahjoituksina muun muassa kristallikruunut, alttarin messinkiset kynttilänjalat ja kirkkohopeat.
Urut veisuun tueksi 1839
Ensimmäset urut Kuopioon saatiin vuonna 1839. Virrenveisuuta johtaneen lukkarin työ oli ennen urkusäestystä haasteellista, koska rahvaan käyttämissä virsikirjoissa ei ollut nuotteja ja virsien sävelten sekä sanojen osaaminen perustui ensisijassa ulkomuistiin heikosta lukutaidosta johtuen.
Saarnastuoli koristeellisella kaudella
Tuomiokirkon dekoratiivisella kaudella (1925-1960) saarnastuolin ulkoasu erosi huomattavasti alkuperäisestä. Vanha saarnastuoli päällystettiin koivuvanerilla ja koristeltiin veistoksin ja koristemaalauksin arkkitehti Kauno S. Kallion piirrustusten mukaisesti.
Kuopion tuomiokirkon kirkkoherrat
Kuopion tuomiokirkon kappeliin on sijoitettuna muotokuvasarja tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherroista. Sarja alkaa Matthias Ingmanista, joka oli ensimmäinen Kuopion tuomiorovasti. Tuomiorovastiksi kutsutaan tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherraa, joka on myös tuomiokapitulin jäsen ja piispan sijainen hiippakunnassaan.
Kuopiossa toimineet piispat 1800-luvulla
Robert Valentin Frosterus (1795 – 1884) oli Kuopion hiippakunnan (sittemmin Oulun hiippakunta) ensimmäinen piispa vuosina 1851–1884. Frosterus oli yksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustajista vuonna 1831.
Gustaf Johansson (1844 – 1930) toimi Turun arkkipiispana vuosina 1899–1930.
Otto Immanuel Colliander (1848 – 1924) oli käytännöllisen teologian professori 1883–1897, silloisen Kuopion hiippakunnan (josta myöhemmin tuli Oulun hiippakunta) piispa 1897–1899 ja Savonlinnan hiippakunnan (myöhemmin Viipurin ja Mikkelin hiippakunta) piispa 1899–1924.
Piispa Robert Frosterus
Kuopion tuomiokirkko 200 vuotta
Viimeisin laaja peruskorjaus Kuopion tuomiokirkkoon tehtiin kirkon 200-vuotisjuhlavuoden yhteydessä vuonna 2014-15.
Remontin jälkeen kirkko vihittiin uudelleen käyttöön ensimmäisenä adventtisunnuntaina marraskuussa 2015, josta käynnistyi kirkon 200-vuotisjuhlavuosi.
Kuopion tuomiokirkko 200 -juhlavuoden aineistoja muilla sivustoilla: