Kuopion tuomiokirkko
Esteetön kulku kirkkoon Minna Canthin kadun puoleisesta ovesta luiskaa pitkin.
Vuorikatu 17, 70100 Kuopio
Avoinna ma–su klo 10–15, perjantaisin auki myös klo 18–22.
Max 1200 henkilöä
Esteettömyys
- Esteetön tila
- Induktiosilmukka
Tilan varustelu
- Piano/flyygeli
Pysäköinti
Kadunvarsipysköinti Minna Canthin kadulla ja Kauppakadulla. Kauppatorin alla, kauppakeskus Apajan pysäköintihalli. Sinne matkaa n. 400 m. Kirkon pihassa ei ole muita pysäköintipaikkoja, kuin van inva-paikka.
Julkinen liikenne ja kaupunkipyörät
Lähimmät bussipysäkit Tulliportinkadulla, n. 500 m ja Kuopion torilla n. 500 m päässä kirkosta. Kuopion kaupunkipyöriä, Vilkku-fillareita, löytyy Kauppakadulta, kirkon ja Snellmaninpuiston vastapäätä.
Tutustu Kuopion tuomiokirkkoon
Historia
Kuopion tuomiokirkko on viides vuonna 1552 Kuopionniemelle perustetun seurakunnan kirkoista. Sitä alettiin rakentaa Per Wilhelm Palmrothin Tukholmassa laatimien piirustusten pohjalta vuonna 1806.
Rakennustöitä johti kuuluisa pohjanmaalainen kirkonrakentaja Jakob Rijf, jonka muistokivi on kirkon pääeteisessä. Suomen sota keskeytti rakentamisen vuosiksi 1808-13. Rijfin yllättäen kuoltua kirkko valmistui luutnantti Pehr Granstedtin johdolla loppuvuodesta 1815 ja se vihittiin käyttöön 7.4.1816.
Alttaritaulu ja taide
Alttarilla on Berndt Godenhjelmin vuonna 1843 maalaama alttaritaulu ”Ristiinnaulittu”.
Tuomiokirkon kirkkotekstiilit on suunitellut vuonna 1961 tekstiilitaiteilija Dora Jung. Nykyisin käytössä olevat antependiumit ovat tekstiilitaiteilija Hanna Korvelan vuonna 2003 suunnittelemat.
Petter Bergströmin vanhat alttaritaulut
Nykyistä Kuopion Tuomiokirkkoa on edeltänyt neljä puista kirkkoa. Niistä viimeinen valmistui vuonna 1730 palaneen kirkon tilalle, ja on nykyisen kirkon edeltäjä. Maalari Petter Bergström maalasi sinne neljä taulua, joista kaksi, ”Ristiinnaulitseminen” ja ”Pyhän ehtoollisen asettaminen” ovat säilyneet nykypäivään asti.
Kastemalja ja kastepuu
Tuomiokirkon lastennurkkauksessa sijaitseva kastepuu on 2022 käyttöön otettu ”Sinä olet ihme”. Sen on suunnitellut ja toteuttanut taiteilija Jaana Partanen ja arkkitehti Heikki Lamusuo. Jokaiselle vuoden mittaan kastetulle tuomiokirkkoseurakunnan jäsenelle ripustetaan kastepuuhun lehväksi oma silkkinauhaan solmittu kristalli, johon on kirjoitettu kastetun ristimänimi ja kastepäivämäärä.
Lastenpaikka
Kirkon Minna Canthin kadun puolisessa laivassa on kastepuun alla lasten leikkitila. Siellä on leluja ja kirjoja preheen pienimmille.
Urut
Kuopion Tuomiokirkon pääurut
Tuomiokirkon nykyiset, järjestyksessään neljännet, urut valmistuivat 1986. Pääurut on rakentanut tanskalainen urkurakentaja Bruno Christensen & Sønner Orgelbyggeri. Dispositio Erkki Tuppurainen, Eero Väätäinen, Bruno Christensen.
Kuopion Tuomiokirkon kuoriurut
Kuoriurut on rakentanut ruotsalainen Robert Gustavsson Orgelbyggeri 2004. Vaikka kuoriuruissa on vain 12 äänikertaa, se tarjoaa lukuisia klassisia soolorekisteröintimahdollisuuksia, vaikkakin sen päätarkoitus on toimia säestyssoittimena kirkkokonserteissa yhdessä kuorojen ja orkestereiden kanssa sekä pienimuotoisissa jumalanpalveluksissa, hartauksissa, vihkimisissä ja kasteissa.
Muuta kiinnostavaa
Saarnastuoli
Tyylillisesti uusklassismia edustavan Kuopion tuomiokirkon saarnastuolin muotokielessä ja kultaornamenteissa voi nähdä vaikutteita alkavasta empiretyylistä, joka levisi Napoleonin hovista Pohjoismaihin 1810-30-luvuilla. Badalkiinin eli saarnastuolin suojakatoksen alapinnalla lentää kyyhky, joka on Pyhän Hengen vertauskuva.
Tuomiokirkon kappeli
Kappeli sijaitsee sakastin yläpuolella. Kappeliin mahtuu 24 henkilöä. Tilaan on jyrkät portaat (ei hissiä). Käynti kappeliin Vuorikadun puolelta. Kappeli soveltuu tunnelmaltaan erinomaisesti pienimuotoisempiin vihkitoimituksiin sekä kastejuhliin, mutta kahvitarjoilun järjestäminen tilassa ei ole mahdollista. Kappelissa ei ole pianoa eikä flyygeliä.
Kuvia kirkosta
Kun napsautat kuvaa, näet sen suurempana.
Kirkon urkuja urkuparvella.
Kirkon urkuja urkuparvella.
Kirkon alttarialuetta joulun aikaan.
Kirkon alttarialuetta joulun aikaan.
Kirkon kastepuu.
Kirkon kastepuu.