Männistön Pyhän Johanneksen kirkko

Kirkossa on 394 istumapaikkaa, joista parvella 76. Jos seinä seurakuntasaliin avataan, istumapaikkoja saadaan yhteensä 490.

Ampujanpolku 2, 70460 Kuopio

ma-pe klo 9-15

040 484 8386
seurakuntamestarit

Max 394 henkilöä

Näytä sijainti kartalla

Esteettömyys

Virsikirjat ovat saatavilla pistekirjoituksella.
Pysäköintipaikka liikuntaesteisille on kirkon A-oven edessä.

Esteetön tila
Esteetön WC
Induktiosilmukka
Näkövammaiset huomioitu
Pysäköintipaikka liikuntaesteisille
Tilaa vaunuille

Tilan varustelu

Kastemalja
Piano/flyygeli
Sydäniskuri
Videotykki
Virsikirjoja
Wifi
Äänentoistolaite

Varaus ja tiedustelut

Konserttivarauksista voi sopia kanttorin kanssa, p. 040 4848 402.

Häihin ja kasteisiin kirkon voi varata seurakunnan toimistosta.

040 484 8379
seurakunnan toimisto

eija.jaatinen@evl.fi

Pysäköinti

Kirkon edessä on pysäköintialue. Liikuntaesteisten pysäköinti on kirkon A-oven luona.

Julkinen liikenne ja kaupunkipyörät

Pyhän Johanneksen kirkolle pääsee paikallisliikenteen bussilinjoilla 4 ja 8.

Kesäisin kirkon lähellä on Vilkku-kaupunkipyöräasema ”Saarijärvi”.

Kuopion Vilkku-bussit Kuopion Vilkku-fillarit

Tutustu Pyhän Johanneksen kirkkoon

Historia

Kuopion Männistön seurakunta aloitti toimintansa 1.1.1963, jolloin se erotettiin Kuopion tuomiokirkkoseurakunnasta. Seurakunnalla oli vuonna 1913 rukoushuoneeksi valmistunut ja vuonna 1945 kirkoksi vihitty vanha Männistön kirkko.

Uuden kirkon suunnittelua varten pidettiin kutsuvieraskilpailu, johon kutsuttiin viisi arkkitehtitoimistoa. Kilpailu ratkesi marraskuussa 1986, jolloin arkkitehti Juha Leivistkä voitti kilpailun ehdotuksellaan ”Nisukeko”.

Rakentaminen aloitettiin keväällä 1991. Männistön Pyhän Johanneksen kirkko luovutettiin seurakunnalle lokakuussa 1992 ja vihittiin 1. adventtisunnuntaina 29.11.1992.

Alttarimaalaus ja taide

KIRKKOSALIN TAIDE

Alttarimaalaus ”Valo, armo, lohdutus”
Markku Pääkkönen

Arkkitehti Juha Leiviskän mukaan kirkkosalin tärkein rakennusaine on päivänvalo, joka vaikuttaa tilassa epäsuorina heijastuksina, voimakkaimmin päiväjumalanpalveluksen aikaan aamupäivällä. Markku Pääkkönen on käyttänyt näitä valoheijastuksia alttarimaalauksensa rakennusaineena. Tila vaihtaakin jatkuvasti ilmettään eri vuorokauden- ja vuodenaikoina kuten myös auringonpaisteen ja pilvisyyden mukaan.

Kirkkotekstiilit
Annikki Linturi

Kirkkohopeat
Tuomas Oinonen ja Risto Nylund

Seimiasetelma
H Jylhä-Vuorio 2001

Lasitaideteos on esillä kirkkosalissa adventista loppiaiseen.

AULAN TAIDE

Paavo Ruotsalaisen elämäntyötä ja julistusta kuvaavat 49 akvarellia
Mirja Airas 1992-1993

49 kuvan kertomus on Paavo Ruotsalaisen persoonan ja julistuksen sävyjä hapuileva teos. Osassa kuvista voidaan erottaa Paavon tunnistettava hahmo, useissa kuvissa nähdään ”alatien kulkijoita, vaivattuja”, joille hän sanansa kohdisti. Teosten heleät värit kertovat siitä toivosta ja lohdusta, jota Paavo Ruotsalaisen julistus kuulijoilleen välitti.

Kaikki kuvat eivät ole nähtävillä Pyhän Johanneksen kirkolla, osa niistä on siirretty seurakuntayhtymän muihin kiinteistöihin.

Viisi leipää, kaksi kalaa
Väinö Lätti 1974-1981

Sävel soi
Väinö Lätti 1977-1979

Temppelin esirippu
Väinö Lätti 1993

Risti, viisi leipää ja kaksi kalaa
Väinö Lätti 1991

Hautaan laskeminen (vanha alttaritaulu)
Unto Heikkinen 1964

Tuomaksen epäily (reliefi vanhasta kirkosta)
Raimo Utriainen 1957

Toinen kolminaisuus (Kuopion Väinölänniemi 09071420NW)
Markku Pääkkönen 1999-2000

SEURAKUNTASALIN TAIDE

Viisi leipää, kaksi kalaa
Väinö Lätti

Kastemalja ja kastepuu

Pyhän Johanneksen kirkon sivualttarilla on suuri kaunis kastemalja, jonka ympärille kastetta kokoonnutaan viettämään. Mikäli perhe varaa kastejuhlan kirkkomme seurakuntasaliin tai takkahuoneeseen, varaamme automaattisesti kirkkosalin itse kastetoimitusta varten. Kirkon kastemalja on siirrettävissä, joten halutessaan perhe voi tuoda kastealttarille myös oman kastemaljansa.

Seurakuntaan kasteessa liitettyjen puolesta rukoillaan seuraavan viikon jumalanpalveluksessa ja jokaisen kastetun nimi ripustetaan kirkon kastepuuhun, mikäli perhe antaa luvan näin toimia. Kastepuun lehdet symboloivat elämää ja kasvua ja näin juhlistamme jokaista seurakuntaperheeseen liitettyä uutta jäsentä. Kastepuu tyhjennetään kerran vuodessa lehdistään ja edellisen vuoden aikana kastetut lapset perheineen kutsutaan messuun noutamaan oman kastepuunlehtensä muistoksi.

Lastenpaikka

Kirkkosalin takaosassa sijaitsee leikkipaikka, jossa lapset voivat vapaasti leikkiä jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten aikana ja muutoinkin kirkolla ollessaan. Kirkon leikkipaikalta löytyy muiden lelujen lisäksi ”kirkkoleikki” alttareineen, ehtoollisvälineineen ja jumalanpalvelusvaatteineen. Leikkipaikalta löytyy myös mukava nojatuoli imetystä varten.

Urut

Kirkon 25-äänikertaiset Verschueren-urut ovat erinomainen instrumentti niin jumalanpalvelus- kuin konserttitoiminnassakin. Vuonna 1994 käyttöön otetut urut on rakentanut hollantilainen urkurakentamo Verschueren Orgelbouw. Äänikerrat on jaettu kahdelle sormio- ja yhdelle jalkiopillistölle. Urkujen julkisivu on klassisten esikuvien mukainen, joskin Juha Leiviskä on muotoillut sen yksityiskohdat niin, että soittimen ulkoasu sulautuu Pyhän Johanneksen kirkon persoonalliseen kokonaisilmeeseen.

Kirkonkellot

Kirkonkelloja on kuusi kappaletta. Ne voidaan ohjelmoida soittamaan 40 eri sävelmää. Kellot on valmistettu Hollannissa.